Metsärahasto: Järkimetsätalouteen voivat kuulua jatkuva kasvatus ja avohakkuut

Sijoitetun pääoman tuoton optimointi voi UB metsärahaston mielestä järkimetsätaloudessa tarkoittaa sekä jatkuvaa kasvatusta että avohakkuita. Kuva: Pekka Fali

UB metsärahasto kommentoi kannanotossaan emeritustutkija Simo Hanneliuksen esittämiä näkemyksiä sen toiminnasta. Hannelius varoitteli Kauppalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, että rahastojen tuottolupauksia olisi syytä varoa. Hän kritisoi myös rahaston tuotto-odotuksia jatkuvan kasvatuksen menetelmästä.

"Kirjoituksessa esitetyt tuottotavoitetta koskevat luvut pitävät paikkansa. UB Metsä tavoittelee 4–6 prosentin kokonaistuottoa vuodessa hakkuista kertyvän kassavirtatuoton ollessa noin 2–3 prosenttia ja lopun muodostuessa puuston ja kiinteistöjen arvonnoususta", kirjoittavat UB Metsän salkunhoitaja Kari Kangas ja toimitusjohtaja Jyri Hietala UB Nordic Forest Management Oy:stä.

He korostavat, että sijoittajille jaettavan likvidin tuoton määrään vaikuttaa suuresti puuston kehitysluokkarakenne.

"Rahaston strategiana on ollut painottaa hankinnassa metsätiloja, joissa on hyvässä arvokasvussa olevaa puustoa. Tällöin tuottoa kertyy tulevaisuudessa ennen muuta puutavaralajisiirtymistä eli kuitupuun kasvusta tukkipuuksi."

Kangas ja Hietala ottavat kantaa myös metsänkäsittelymenetelmiin.

"Kuten Kauppalehden (25.5) artikkelissa todetaan, rahaston käsittelyjä ohjaa pitkän aikavälin sijoitetun pääoman tuoton optimointi. Järkimetsätaloudessa tämä voi tarkoittaa niin jatkuvaa kasvatusta kuin avohakkuuta. Tärkeintä on löytää oikeat käsittelyt oikeille kohteille."

Lue myös:

Emeritustutkija varoittelee metsärahastojen lupauksista Kauppalehdessä – Suorassa metsänomistuksessa useita etuja