Vietnamissa eletään taifuunien reitillä – "Ilman sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä pientiloihin nojaava metsätalous ei voi olla myöskään ympäristöllisesti kestävää

Niin metsäpalojen torjunta kuin myrskytuhojen ehkäiseminen alkavat hakkuiden suunnittelusta maaston ja olosuhteiden mukaan. Loc Hoan osuuskunnan hakkuuryhmä korjasi viisi vuotta vanhaa akasiakasvustoa. Kuva: Kaijaleena Runsten

Metsäpalojen määrä on Vietnamissa lisääntynyt, kun kevään sateet ovat käyneet aiempaa epäsäännöllisemmiksi ja kuumia päiviä koetaan jo helmi–maaliskuussa entisen huhti–toukokuun sijaan. Keskikesään mennessä maasto muuttuu kuivaksi.

Metsätaloudesta vahvasti elävässä keskisessä Vietnamissa jokainen palo on liikaa. Vaikka palo rajattaisiin nopeasti, se voi tarkoittaa monen perheen koko metsän tuhoutumista. Tiloilla on hallussaan keskimäärin vain muutamia hehtaareja.

Eräiden osuuskuntien alueella metsäpalot on saatu vähenemään, kun jäsenistö on koonnut ryhmiä palojen seurantaan ja torjumiseen.

"Palojen torjunta alkaa hakkuiden suunnittelusta niin, että palon leviämistä voidaan estää. Lisäksi olemme hankkineet välineitä palojen rajaamiseen", kertoo Phu Bain osuuskunnan puheenjohtaja Nguyen Van Tro Huen maakunnasta.

Osuuskunnat ovat kunnostaneet metsäpalstoille vieviä teitä. Näin palokunta pääsee tarvittaessa paikalle.

Nguyen Van Tro katsoo, että ihmisten tietoisuus ilmaston muuttumisesta on lisääntynyt. Varsinkin metsänomistajat osaavat olla tarkkoina keväällä ja kesällä, ja valvontapartiot kiertävät sovittujen vuorojen mukaan.

Phu Bain alueella palojen määrä nousi muutama vuosi sitten enimmillään kymmeneen. Ehkäisevän toiminnan ansiosta viime vuonna paloja ei ollut yhtään, vaikka vuosi oli säähistorian lämpimin.

Kaikkialla tilanne ei ollut yhtä hyvä. Apulaisjohtaja Ngyen Dai Quang Ngain maakunnan metsähallinnosta kertoo, että viime kesän paloissa kuoli ihmisiä, mikä on poikkeuksellista.

Varoitusjärjestelmiä on kehitetty, ja Vietnamin hallitus on koventanut rangaistuksia. Se, joka sytyttää palon tai todetaan muutoin vastuulliseksi sen leviämiseen laajalle, voi jopa joutua vankilaan.

Tran Duey Kong kaatoi puita Loc Hoan osuuskunnan työmaalla Huen maakunnassa Doan Thi Hin avustaessa. Kuva: Kaijaleena Runsten

Huen yliopisto teki vuonna 2018 kolmessa keskisen Vietnamin maakunnassa osuuskuntien jäsenille kyselyn siitä, kuinka he näkevät ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Huen, Quang Ngain ja Phu Yenin alueilla kaikki vastaajat kertoivat ääri-ilmiöiden voimistuneen.

Pienmetsänomistajien vastaukset vaihtelivat siinä, mitä asioita he ääri-ilmiöiden torjunnassa painottivat. Monille oli tärkeintä vesitalouden sääntely eli niin kuivuuden kuin tulvien vähentäminen omalla tilalla. Osa toi enemmän esiin maanvyöryjen ja eroosion ehkäisemisen sekä yleisemmin maaperästä huolehtimisen.

Vastaajat pitivät tärkeänä, että akasiametsiä ei hakata liian nopeasti. Vahvempi puusto kestää paremmin myrskytuulia vastaan, eikä pitkä kierto kuluta maaperää.

Toisaalta osuuskuntien johto toteaa, että käytännössä moni toimii osin myrskytuhoja ennakoiden juuri päinvastoin.

"Moni perhe joutuu varmistamaan sen, että on varaa hankkia panoksia myös ruuan tuotantoon. Siksi he päätyvät hakkaamaan kasvuston jo neljän viiden vuoden iässä”, sanoo toiminnanjohtaja Ngo Van Dhan Hoa Myn osuuskunnasta.

Akasia on yleistynyt Vietnamin talousmetsissä. Tämän hakkuun rungot menivät selluksi valmistettavan puuhakkeen raaka-aineeksi. Kuva: Kaijaleena Runsten

Hän painottaa ilmastonmuutoksen torjunnassa lisäksi taimien terveyttä ja elinvoimaa, koska ne ovat tärkeitä kasvun liikkeellelähdössä. Osuuskunnalla on Phu Bain tavoin oma taimitarha.

Akasia sopii maaperään, minkä vuoksi siitä on tullut istutusten valtapuu. Vietnamin metsäala on tällä vuosituhannella kokonaisuutena pikkuhiljaa kasvanut, mikä on hiilensidontaa ajatellen oikea suunta.

Muutamiin akasialajikkeisiin perustuvassa monokulttuurissa on kuitenkin ongelmansa. "Tautiriski kasvaa, eikä sitä huomioida riittävästi", summaa kehitystä hallinnon näkökulmasta Ngyen Dai.

Taimien laadun merkitys tuli esiin metsänomistajille tehdyssä kyselyssä kaksi vuotta sitten. Silti vastaajat eivät nähneet yhteyttä ilmastonmuutoksen lisäämien tautien ja tuholaisten ja vastustuskykyisten lajikkeiden välillä.

Huen alueen osuuskunnissa on erikoistutkija Ho Thanh Han mukaan kokemusta akasiaan iskeneestä sienitaudista. Siitä päästiin eroon vaihtamalla tuontilajike toiseen lajikkeeseen ja tutkitusti terveisiin taimiin.

Ho Thanh Ha johtaa Huen yliopiston ilmastontutkimuksen keskusta ja toimii suomalaisen FFD ry:n metsähankkeessa asiantuntijana. FFD (Food and Forest Development Finland) on järjestö, joka tukee maanviljelijöitä ja metsänomistajia kehitysmaissa.

Terveet ja elinvoimaiset taimet ovat metsänkasvun perusta ja siten myös tärkeä osa ilmastotyötä. Nguyen Ngoc Thanh leikkasi emopuun oksista pistokkaita Hoa Myn osuuskunnan taimitarhalla. Kuva: Kaijaleena Runsten

Metsien peittämät rinteet alkavat keskisessä Vietnamissa heti Tyynen valtameren tuntumasta.

"Istutukset tehdään nykyisin rinteiden muotoja seuraten ja puita jätetään hakkuiden yhteydessä estämään rankkasateiden aiheuttamia isoja maanvyöryjä", Ngo Van Dhan kuvaa.

Rannikon alavilla osuuksilla ja jokien varsissa hakkuut on ryhdytty suunnittelemaan niin, että puustoa jää meren tai avoimen alueen puolelle tuulen suojaksi.

Ilmastonmuutokseen varautumisessa korostuu kestävä metsätalouden osaaminen. Perinteinen metsän kulotus hakkuun jälkeen on esimerkiksi vähentynyt niiden osuuskuntien alueella, jotka ovat siirtyneet käyttämään Suomesta saatua mallia käyttää hakkuutähteitä maaperän lannoittamiseen. Näin metsäpalojen vaara vähenee ainakin osittain.

Niin hallinnossa kuin tutkimuksessa pidetään tärkeänä Vietnamin kansallista metsien sertifiointijärjestelmää, joka valmistui viime talvena. Siinä hyväksytään aiemmin käytössä olleen FSC:n lisäksi myös PEFC:n mukainen ryhmäsertifiointi.

"Ilman sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä maaseudun kylissä pientiloihin nojaava metsätalous ei voi olla myöskään ympäristöllisesti kestävää", painottaa Ho Thanh Ha.

"Pientiloilla ei ole edellytyksiä kalliiseen sertifiointiin. Jos osuuskuntien ryhmäsertifiointi pääsee vauhtiin, auditoinnin ja muun hallinnon kulut laskevat toivon mukaan niin, että myös pientilojen metsiä tulee mukaan", Ngueyn Dai sanoo.

Vietnamin metsäala oli 14,7 miljoonaa hehtaaria vuonna 2016. Alasta yli kaksi kolmasosaa on luonnonmetsiä, ja ne ovat valtion omistuksessa. Lähes 40 prosenttia talousmetsistä eli 1,7 miljoonaa hehtaaria on pientilojen hallinnassa.

Iso auditoinnin ja hallinnon määrä pätee myös mahdollisuuksiin ilmastotyöhön, jota rahoitetaan hiilikompensaatiovaroin.

Suomalaisten tukemissa metsähankkeissa on perustettu viisi taimitarhaa keskiseen Vietnamiin. Tihkukastelu on oleellinen osa taimien varhaiskasvatusta. Kuva: Kaijaleena Runsten

Vietnamin 3 260 kilometriä pitkän rannikon ennustetaan ilmaston lämmetessä kärsivän entistä useammin trooppisista hirmumyrskyistä eli taifuuneista. Ne ovat viime vuosina siirtyneet Japanin, Kiinan ja Taiwanin rannikoilta kulkemaan yhä etelämpää.

Ilmastonmuutostutkijat ovat mallintaneet Vietnamin suurimmiksi riskialueiksi Mekong-joen suiston etelässä sekä toisaalta pohjoisrannikon alavan alueen. Niillä sijaitsevat maan kaksi suurinta, monimiljoonaista kaupunkia Ho Chi Minh (entinen Saigon) etelässä ja Hanoi pohjoisessa.

Perusteena ovat ennen kaikkea tulvat, jollaisista nähtiin uutiskuvia marraskuussa 2017 Damrey- ja Doksuri-taifuunien jäljiltä. Maahan iski peräti kaksi taifuunia parin viikon välein, ja molemmat kuuluvat viiden voimakkaimman myrskyn joukkoon ainakin 1970-luvun jälkeen.

Myrskyjen aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat merkittävästi aiempaa pahempia, osoittaa Tokion teknillisen korkeakoulun tutkijan Hiroshi Takagin viime vuonna julkaisema tutkimus, joka perustuu 40 vuoden tilastoihin.

Varsinkin maanvyöryt ovat tulvien ohella syynä menetyksiin. Paremman varautumisen ansiosta kuolleiden määrä on sen sijaan laskenut.

Takagi huomauttaa raportissaan, että tiheästi asutut kaupunkiseudut eivät saisi viedä kaikkea huomiota ilmastonmuutokseen varautumisessa. Näin käy, jos arvioidaan vain taloudellisten tai henkeä kohden laskettujen vahinkojen suuruutta.

Vietnamissa on vuokrattu liki kolmannes metsistä pitkäaikaisin sopimuksin talouskäyttöön. Lähes 40 prosenttia talousmetsistä eli 1,7 miljoonaa hehtaaria on pientilojen hallinnassa. Kuva: Kaijaleena Runsten

VIetnamin metsähanke

Kestävän metsätalouden hanke on pyörinyt Vietnamissa kehitysjärjestö FFD ry:n ja Metsänhoitoyhdistys Savotan yhteistyönä vuodesta 2014.

Mukana on ollut seitsemän osuuskuntaa Thue Thien Huen, kahdeksan Quang Ngain ja kolme Phu Yenin maakunnassa. Niissä metsätaloutta harjoittavia perheitä on yhteensä liki tuhat.

Viisi taimitarhaa on perustettu.

Viime vuonna istutettiin 675 000 akasian tainta ja myytiin yli 18 000 tonnia puuta.

Neljän vuoden hankkeen budjetti on ollut liki 812 000 euroa, ja sitä ovat rahoittaneet EU sekä Suomen ja Hollannin ulkoministeriöt. Hanke päättyy tänä kesänä.

Kuuluu YK:n maatalousjärjestön FAO:n FFP-ohjelmaan, jolla tuetaan pienmetsänomistajia ja -viljelijöitä kestävässä kehityksessä. On myös yksi FFD-Hope-hiilikompensaatiojärjestelmän kohteista.

MT:n toimittaja vieraili arvioimassa FFD ry:n hankkeen osuuskuntia maaliskuussa. Matka oli vapaaehtoistyötä, jotta se myös kattoi lentojen kompensoinnin.

Lue myös:

Koronavirus kurittaa Vietnamin metsäyrityksiä – myöhästymissakkoja, peruuntuneita tilauksia, hakkuutkin hidastuvat

MT Metsäilta: Ovatko Suomen metsät vain pisara meressä? Missä tilassa maailman metsät ovat ilmaston kannalta?

Metsäkato kiihtyi Kambodžassa maailman kärkivauhtiin