Kuiva kevät nostaa tulipalojen riskiä – huhtikuussa maastopaloja syttyi poikkeuksellisen paljon

Avotuli voi levitä maastoon tuulen avittamana nyt ennätyksellisen nopeasti. Kuvituskuva maastopaloharjoituksesta. Kuva: Petteri Kivimäki

Kevät on erityisen riskialtista maasto- ja ruohikkopalojen aikaa, sillä edellisvuoden kuivunut ruohikko syttyy herkästi palamaan.

Poikkeuksellisen kevään kuivuuden myötä maastopaloja on ollut huhtikuun aikana tavallista enemmän, kertoo Lähitapiola tiedotteessaan.

Kuivuudesta riippuen Suomessa syttyy vuosittain 2 000–4 000 maastopaloa.

Pelastustoimen onnettomuustilastosta käy ilmi, että huhtikuussa oli yli 750 maastopaloa, mikä on jopa puolet enemmän kuin huhtikuussa 2025.

Vakuutusyhtiön kehityspäällikkö Teppo Raininko muistuttaakin, että avotulen teko sekä risujen ja roskien polttaminen on kiellettyä Maastopalovaroituksen aikana.

”Tuli voi levitä maastoon tuulen avittamana nyt ennätyksellisen nopeasti. Polttamiselle ei ole oikeastaan mitään perusteltuja syitä”, hän kertoo.

Polttamisen sijaan hyvä vaihtoehto risujen ja lehtien hävittämiselle on kompostointi tai hakettaminen.

Iso osa maastopaloista aiheutuu Rainingon mukaan ihmisten varomattomuuden seurauksena. Suojeluohjeiden laiminlyönti voi hänen mukaansa vaikuttaa vakuutuskorvauksiin, jos tuli karkaa ja aiheuttaa vahinkoa.

”Erityisesti yllättävät tuulenpuuskat voivat aiheuttaa ikäviä tilanteita. Vuosien saatossa Lähitapiolaan on ilmoitettu lukuisia tulipalovahinkoja, joissa näennäisesti hallinnassa ollut roskien poltto tai kulotus on päässyt leviämään hallitsemattomasti”, Raininko kertoo tiedotteessa.

Kuivan kevään tuomat riskit korostuvat vakuutusyhtiön mukaan tietyillä toimialoilla, kuten maataloudessa.

”Kasvukausi on alkanut monin paikoin kuivana, mikä rajoittaa tällä hetkellä sekä kevätkylvöjen orastumista että syysviljojen ja esimerkiksi nurmien kasvua”, Raininko sanoo.

Lähitapiolan ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Suvi Järvisen mukaan Suomessa varaudutaan enemmän tulviin, kuin kuivuuden tuomiin riskeihin.

”Ilmastonmuutoksen myötä myös kuivuuteen voi olla järkevää varautua etenkin viljelytiloilla ja jokaisen suomalaisen, jolla on pihaa tai kotitarveviljelmiä. Kuivuudesta aiheutuvia riskejä kannattaa arvioida jo ennakolta sekä pohtia, miten näitä riskejä voisi ehkäistä ennalta”, hän kertoo.

Kuivuuteen on hänen mukaansa mahdollista varautua kestävästi niin, etteivät omat varautumistoimet edelleen pahenna kuivuuden haittoja.

”Esimerkiksi toistuva maanmuokkaus kuivalla säällä lisää veden tai kosteuden haihtumista ilmaan. Myös kastelu keskellä lämmintä päivää haihduttaa suuren osan vedestä ilmaan, joten kotipihalla kannattaa jättää kastelu aamuun tai iltaan. Lisäksi kasvilajivalinnoilla on väliä, toiset kasvit kestävät kuivuutta paremmin kuin toiset”, hän kertoo.