Tiedätkö, miten havupuut viestivät keskenään vaaran uhatessa?

Havupuun taimet pystyvät varoittamaan toisiaan esimerkiksi kaarnakuoriaisten hyökätessä. Kuva: Carolina Husu

Havupuiden välinen viestintä on monimutkaista ja se toimii esimerkiksi kaarnakuoriaisten hyökätessä puiden kimppuun. Myös ilmansaasteet vaikuttavat siihen, toteaa väitöskirjatutkija Hao Yu Itä-Suomen yliopistosta.

Entuudestaan tiedetään, että vaurioituneet kasvit vapauttavat tuoksuvia kemiallisia yhdisteitä ilmakehään. Nämä yhdisteet ovat tärkeä väline kasvien välisessä viestinnässä.

Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus vahvistaa myös havupuiden toimivan niin.

Havupuut ovat alttiita kaarnakuoriaisten, kuten tukkimiehentäin, aiheuttamille hyökkäyksille. Kaarnakuoriaisten alkaessa tuhota puuta havupuut vapauttavat huomattavia määriä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka toimivat tärkeinä viesteinnä viereisille taimille.

Tutkimus osoitti, että kaarnakuoriaisten vahingoittamat männyn taimet vapauttivat ilmakehään suuria määriä kyseisiä yhdisteitä.

Näitä kemiallisia signaaleja vastaanottaneet vahingoittumattomat kasvit alkoivat myös vapauttaa haihtuvia yhdisteitä, minkä lisäksi ne valmistautuivat vapauttamaan entistä suurempia määriä yhdisteitä, mikäli kaarnakuoriaiset kävisivät niidenkin kimppuun.

Taimet ottivat kemiallisista varoituksista muutenkin vaarin. Niiden pihkatiehyissä havaittiin muutoksia, eivätkä kaarnakuoriaiset pystyneet aiheuttamaan niihin yhtä paljon vahinkoa kuin kasveihin, jotka eivät olleet saaneet kemiallista viestiä uhkaavasta vaarasta.

Tärkeä havainto on, että kemiallisia viestejä vastaanottaneiden kasvien ilmarakojohtavuus ja yhteyttäminen lisääntyivät.

”Tämä on uusi havainto ja sillä on laajoja vaikutuksia jatkotutkimukseen, jossa selvitetään mekanismeja, joilla kasvit saavat tietoa naapureistaan”, kertoo professori James Blande, joka johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa havupuiden viestintään keskittyvää hanketta Itä-Suomen yliopistossa.

Ryhmä tutki myös kemiallisia signaaleja vastaanottaneiden kasvien vasteita kohonneeseen otsonipitoisuuteen, mikä kuvastaa tilannetta saastuneemmilla alueilla. Kasvien vasteissa havaittiin muutoksia, mutta ne eivät vaikuttaneet niiden kykyyn puolustautua.