Varastollinen puuta voi nyt olla ison rahan arvoinen, jos vaihtoehtona on lämmittää talo suoralla sähköllä – vai onko?

Puulla lämmittämisen tehoon vaikuttaa moni asia. Arvostetuin on koivusta tehty polttopuu. Kuva: Markku Vuorikari

Viime kuukausina yksi jos toinen pihavaja on täyttynyt tai täyttymässä klapikasoista. Ihmisten himo puuta kohtaan on ymmärrettävää, kun sähkö- tai muun lämmityksen tueksi haetaan vaihtoehtoisia ja täydentäviä tapoja lämmittää omia koteja.

Puun polttoarvo riippuu paitsi puun kuivuudesta, myös puulajista. Esimerkiksi koivuklapin energia-arvo pinokuutiometriä kohti on VTT:n vuonna 2000 tehdyn tutkimuksen mukaan hieman yli 1730 kilowattituntia (kWh), kun puun kosteus on 10 prosenttia. Täysin kuivan puun energiasisältö olisi 1750 kWh.

Jos oletetaan, että sähkön hinta olisi 25 senttiä kilowattituntia kohti, tekisi se täysin kuivan koivuklapikuution energia-arvoksi 437 euroa. Sen sijaan sekalehtipuun energia-arvo 0–10 prosentin kosteudessa olisi saman tutkimuksen mukaan 1310–1330 kilowattituntia. Sekaklapikuutiolla tuotettu lämpömäärä olisi sähkön kautta laskettuna noin 330 euron arvoinen.

Sekahavupuusta tehty pinokuutio klapia vastaa VTT:n tutkimuksen mukaan energiasisällöltään pitkälti sekalehtipuuta.

Kasvanut klapikysyntä on nostanut polttopuun hintoja, mutta sadankin euron kuutiohinnalla polttopuun käyttö lämmitykseen olisi selvästi kannattavaa. Hyöty on laskettavissa sadoissa euroissa.

Klapia mitataan myös irtokuutioissa. Esimerkiksi kuivalla koivulla irtokuution energiasisältö on hitusen päälle 1000 kWh. Rahaksi sen arvo sähkönhinnan kautta muutettuna vastaa hieman päälle 250 euroa. Merkitystä on siis silläkin miten klapiokuutio mitataan.

Toki muistaa kannattaa, että myös sillä on vaikutusta, missä puuta polttaa. Varaava takka on paljon tehokkaampi lämmön lähde kuin vaikkapa avotakka. Joidenkin arvioiden mukaan varaava takka ja leivinuuni hyödyntävät lämpötehon 80–85 prosenttisesti, kun taas avotakka vain 30-prosenttisesti tai jopa alle.

Joka tapauksessa takkalämmittäjän kannattaa siis muistaa, että osa lämpöä lentää lämmittäessä kirjailmellisesti piipun kautta harakoille.

Eri puulajeista koivu on kotimaisista puista antoisin lämmönlähde, kun puhutaan kuutioista puuta. Sen sijaan kiloissa mitattuna mänty ja koivu ovat lämmönlähteinä hyvin samankaltaisia.

Tiheämpänä puuna koivukuutio kuitenkin painaa enemmän kuin mäntykuutio, jolloin koivukuutiossa on kaikkineen enemmän lämmönlähdettä.

Tarkan euron klapilämmittäjä muistaa myös varastoida puunsa oikein. Kuivana ostettukin puu menettää lämmitystehoaan, jos se päätyy kostean varastoinnin seurauksena nihkeänä poltettavaksi.