Pohjois-Pirkanmaa oli viime vuosisadalla vireää metsätalousaluetta, jossa valtion laajoilla metsäalueilla tehtiin mittavia hakkuita.
Savotoilla tarvittiin miehiä, hevosia ja myös herroja töitä johtamaan. Parkanolaisten metsäherrojen vaimojen ompeluseurassa syntyi 1970-luvulla idea, jonka lopputulokseen voi tutustua valtatie kolmosen ja 23-tien risteyksen tienoilla: oma metsämuseo.
Museolle johdattelee vain pienehkö kyltti 23-tien varrelta, mutta tien päästä löytyy kattava kokoelma suomalaisen metsätyön historiaa. Museota valmisteltiin 1980-luvulla ja se avattiin vuonna 1991.
Suurimmissa suunnitelmissa museosta piti tulla valtakunnallinen metsämuseo – kuten Punkaharjun Lusto – mutta lopulta parkanolaiset joutuvat tyytymään paikallisen tason museoon.
Parkanon metsämuseon ylläpidosta vastaa kaupunki, mutta ylläpidossa suurena apuna ovat vapaaehtoiset. Paikallinen Lions -klubi huolehtii korvausta vastaan alueen talonmiespalveluista. Yhdistys on myös uusinut alueella kattoja ja retkeilyreitin pitkospuita.
"Matkailullisesti ja kulttuuriperinteen kannalta tämä on Parkanolle tärkeä paikka", kertoo kaupungin vapaa-aikatoimen ohjaaja Elisa Vahosalmi.
Lähivuosina museota aiotaan kehittää. Vahosalmi toivoo, että naapurikuntien kanssa suunniteltu Lauhanvuoren Geopark-hanke toisi toteutuessaan uusia tuulia myös metsämuseolle.
Parkanon metsämuseo, Rännärin museotie 1, 39700 Parkano, avoinna 13.6. lähtien ke-su klo 11-17. Muina aikoina ryhmille sopimuksen mukaan.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
