Ville Aarnio jahkaili poliittista aktivoitumista 20 vuotta. Perhe asui pitkään Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vaimon työn perässä ja palasi Suomeen kuusi vuotta sitten. Kuva: Sanne Katainen
Harvennuskuusi ei välttämättä ole kauneuskuningatar – moni haluaa sellaisen silti joulupuukseen: ”Tämä on markkinarakoni”
Sijoittaja, filosofi, metsänomistaja Ville Aarnio kertoo, että tuuheaa joulukuusta kannattaa etsiä muualta.Kotka
Kuusten kuljettaminen pakettiautolla on niiden elinkaaren ainoa ilmastosynti. Ajoa tulee Ville Aarnion mukaan 12–15 kilometriä kuusta kohti. Kuva: Sanne Katainen”Nämä ovat ihan aidosti rescue-kuusia”, sanoo Ville Aarnio ja nostaa juuri moottorisahalla kaatamansa kuusen Kotkan Kultaalla.
Aarnio toimittaa joulukuusia Kotkasta Helsinkiin tilauksesta. Pakettiautollinen lähti matkaan toissa viikolla, viime torstaina toinen mokoma.
Aarnio tekee metsässään nuoren metsän hoitoa. Puut ovat harvennuskuusia. Jos ne eivät päätyisi ihmisten olohuoneisiin, ne jäisivät metsään lahoamaan.
Kuusia ei siis ole kasvatettu pellolla, muotoiltu tai lannoitettu.
”Tämä on markkinarakoni. Oma asiakaskuntani haluaa, että heidän joulukuusensa tulee puhtaasti sivutuotteena”, kertoo Aarnio.
Kysyntää on: Aarnion Facebook-postaus kaupunginosaryhmään keräsi heti kymmeniä kommentteja.
Some-keskustelu metsätaloudesta on erilaista kuin ruohonjuuritason keskustelu.
Sijoittaja, filosofi, metsänomistaja Aarnio kertoo, että tuuheaa joulukuusta kannattaa etsiä muualta.
Harvennuskuuset ovat usein pitkiä ja laihoja ja tyypillisesti toispuolisia. Se ei välttämättä haittaa, jos kuusi tulee seinää vasten.
”Tämä on kaksilatvainen. Tulisi huonoa tukkia, jos tämän jättäisi kasvamaan”, hän esittelee.
Kuusten kuljettaminen pakettiautolla on niiden elinkaaren ainoa ilmastosynti. Ajoa tulee Aarnion mukaan 12–15 kilometriä kuusta kohti.
Harvennuskuuset ovat usein pitkiä ja laihoja ja tyypillisesti toispuolisia.
Aarnio osti kaksi kilometriä pitkän Kymijokeen rajautuvan kapean metsäpalstan Kotkan Kultaassa vuonna 2021. Hän on mukana myös kahdessa metsäyhtymässä ja omistaa neljä metsätilaa sijoitusyhtiönsä kautta.
Aarnio opettelee Kultaassa mahdollisuuksien mukaan jatkuvaa kasvatusta. Koivikko joen rantaan asti rauhoitettiin viime syksynä luonnonsuojelualueeksi.
Palstan toiseen päähän on pian tulossa poimintahakkuu. Aarnio tekee tilaa puupinolle kaatamalla kuusia tien vierestä.
”Suuret männyt jäävät, vanhemmat kuuset lähtevät. Alueella on kirjanpainajaa.”
Aarnio myy joulukuusia arvonlisäverottomaan 12,50 euron hintaan. Kuljetus Helsinkiin tuo lisähintaa.
Koivu ja kuusi kasvavat Kotkassa Aarnion palstan toisessa päässä rinnakkain.
Kumpi jää? Perinteisissä metsänhoidon ohjeissa kuusi. Joulupuusta saatava hinta kuitenkin poistaa syyn suosia kuusta.
”Jos saan 12,50 euroa per kuusi, se on jo niin paljon, että en helposti saisi sitä 20 vuoden päästäkään ensiharvennuspuusta.”
Aarnio liittyi vihreisiin kolme vuotta sitten. Hän myös metsästää.
Aarnio haluaa oppia metsätaloutta.
”Olen mukana puolueessa, jossa on hirveästi intoa sanoa, miten asiat pitäisi hoitaa, mutta aivan liian harvalla on itsellään kädet savessa -kokemusta siitä, miten talouspuoli toimii metsätaloudessa.”
Aarnio liittyi vihreisiin kolme vuotta sitten. Hän myös metsästää. ”Tämäkin on asia, jossa vihreillä ei ole tarpeeksi ihmisiä, jotka ovat siinä sisällä.”
”Olen mielelläni yhteyksissä erilaisiin tahoihin. Se ei aina ole itsestään selvää sellaisille, jotka elävät tietynlaisessa samanmielisten ympäröimässä kuplassa.”
”Tämä on markkinarakoni. Oma asiakaskuntani haluaa, että heidän joulukuusensa tulee puhtaasti sivutuotteena”, kertoo Ville Aarnio. Kuva: Sanne KatainenMetsät on ostettu sijoitustuloilla. Aarnio lähti nuorena kasvattamaan elinkeinoaan 200 000 markasta. 15 000 markkaa oli pantu Yhtyneiden Paperitehtaiden osakkeisiin.
40 vuotta myöhemmin UPM:ää löytyy edelleen Aarnion salkusta.
”Olen seurannut kehitystä. Se on ehkä tuskastuttavan hidasta mutta ala on kuitenkin pikkuhiljaa mennyt eteenpäin.”
Aarnion on jäänyt mieleen UPM:n yhtiökokous, jossa päätettiin metsän lahjoittamisesta Repoveden kansallispuistoa varten. Yhtiö lahjoitti noin 560 hehtaaria valtiolle kansallispuiston perustamiseksi ja suojeli noin 1 400 hehtaaria puiston välittömästä läheisyydestä.
”Sitä ei esitetty viherpesuna vaan UPM:stä se oli hyvä ajatus ja yhtiöllä oli varaa tehdä se.”
Vaikka suomalaiset metsäyhtiöt ovat suhteellisen hyviä luontoasioissa, on Aarniosta vielä paljon, mitä pitäisi tehdä paremmin.
”Kun metsänomistaja löytää mailtaan jotain luonnonsuojelullisesti arvokasta, sen on oltava myös taloudellisessa mielessä iloinen uutinen.”
Iso kuva ei muutu pelkällä yhtiöiden tai metsänomistajien hyväntahtoisuudella. Luonnolle pitää Aarniosta saada markkina-arvo.
”Kun metsänomistaja löytää mailtaan jotain luonnonsuojelullisesti arvokasta, sen on oltava myös taloudellisessa mielessä iloinen uutinen. Vain sillä tavoin saadaan ennen pitkää koko toimiala liikkumaan oikeaan suuntaan.”
Aarnio sai esimerkiksi Kotkassa toisella metsäpalstalla olleen noron ansiosta palstan suojeltua häntä tyydyttävään hintaan.
”Monella muulla metsänomistajalla ja metsäammattilaisella selkäydinreaktio voi kuitenkin edelleen olla: ’Kun tätä ei näy kartassa eikä metsävaratiedoissa, niin ei kiinnitetä huomiota koko asiaan ja tehdään hakkuu ennen kuin joku huomaa’.”
Nuorena helsinkiläinen Ville Aarnio halusi karata erämaahan ja elää siellä metsästellen, kalastellen ja marjoja poimien. Kuva: Sanne KatainenNuorena helsinkiläinen Aarnio halusi karata erämaahan ja elää siellä metsästellen, kalastellen ja marjoja poimien. Hän päätyi sijoittajaksi, kun ei löytänyt asiaa, mitä haluaisi yhteiskunnassa tehdä.
”Nuorena tuntui että kaikki vaihtoehdot rikkovat tätä planeetta. Jäljelle jäi vain se, että pyörittelee rahoja. Se on vain jonkun toisen taskusta pois.”
”Teen itselleni aika pienellä pääomalla töitä: makroanalyytikon, osakeanalyytikon, back office -ihmisten, kirjanpitäjän ja metsurin töitä. Se on sellainen resepti, että siinä on mahdollisuus kokea itsensä riittämättömäksi monessa asiassa.”
Ruutuajan vastapainoksi raivaussahan kanssa metsässä riehuminen tekee hyvää sekä ruumiille että mielelle.
”Raivaussahahommista oppii politiikkaankin asioita. Peliteoreetikkona mietin, että helpoiten metsiin lisättäisiin vaikka tervaleppiä, jos sille luotaisiin markkina.”
”Raivaussahahommista oppii politiikkaankin asioita.”
Aarnio kuvaa itseään oikeistovihreäksi. Taloudelliset kannustimet ovat hänen mieleensä, määräykset ja totalitarismi eivät.
Aarnion kädenjälki näkyy esimerkiksi helmikuussa valmistuneen vihreiden elinkeinopoliittisen ohjelman metsäosuudessa, jossa esitetään muun muassa metsälahjavähennyksen poistamista, metsänomistajille suunnattua hiilinielujen kasvatustukea ja tukien suuntaamista tukkipuun osuutta lisääviin toimenpiteisiin.
Some-keskustelu metsätaloudesta on erilaista kuin ruohonjuuritason keskustelu, sanoo Aarnio.
”Kun metsänomistajana menen keskustelemaan, minkälaisen hakkuun haluaisin tehdä, alan ihmiset kuuntelevat todella hyvin ja keskustelevat hyvässä hengessä.”
Aarnio jahkaili poliittista aktivoitumista 20 vuotta. Perhe asui pitkään Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa vaimon työn perässä ja palasi Suomeen kuusi vuotta sitten.
Nyt Aarnio istuu Talousvihreiden sekä Maaseutu- ja erävihreiden hallituksessa ja on vihreiden puoluevaltuuston jäsen.
”70 prosenttia ajasta menee poliittiseen aktiivisuuteen ja 30 prosenttia ajasta sitä miettii, miten itsensä elättäisi. Nyt olen päätynyt myymään joulukuusia”, Aarnio naurahtaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
