81 500 ankeriasta lennätettiin Suomeen – Euroopan romahtaneita ankeriaskantoja yritetään kohentaa istutuksilla

Elykeskuksen kalastusmestari Kyösti Nousiainen pudotteli lasiankeriaita keskiviikkona Kyrönjokeen. Kuva: Johannes Tervo

Tiistai-iltapäivänä vähän vaille neljä Helsinki-Vantaan lentoasemalle laskeutui Kööpenhaminasta lentokone, jossa rahtina oli 81 500 ankeriasta. Kun rahti oli purettu, lähti ankeriaita sisältäviä laatikoita seitsemään vesistökohteeseen Suomessa.

"Istukkaiden määrä on ollut joitain vuosia sitten moninkertainen, ankeriaita on tuotu Suomeen jopa 300 000 kappaletta vuodessa", kertoo Kalatalouden Keskusliiton kalastusbiologi Malin Lönnroth.

Suomeen lennätetyt ankeriaat on pyydetty Severn-joesta Englannissa ja pidetty karanteenissa Ruotsissa. Yksi noin gramman painoinen ja 10 senttiä pitkä lasiankerias maksaa noin euron. Summaan sisältyy pyynti, karanteeni ja toimitus Suomeen.

Lönnrothin mukaan ankerias on hyvin sopeutuvainen elinympäristön suhteen ja istutukset antavat oikein toteutettuina erinomaisia tuloksia.

"Ankeriaiden vaellusta Euroopasta Sargassomerelle tutkittiin muutama vuosi sitten satelliittimerkintöjen avulla. Tutkimus osoitti, että istutetut ankeriaat löytävät tiensä takaisin Sargassomerelle kutemaan yhtä hyvin kuin luonnonkalat."

Ankerias on vaelluskala, jonka lisääntyminen on mysteeri. Kun kalojen sukukypsyys lähestyy, ne lähtevät noin 6 000 kilometrin mittaiselle kutuvaellukselle Sargassomerelle. Kudun jälkeen kalat kuolevat.

Toukat kasvavat Sargassomerellä lasiankeriaiksi. Kun ne ovat varttuneet, alkaa niiden vaellus Euroopan länsirannikon jokisuille. Perille päästyään ne muuttavat muotoaan kelta-ankeriaiksi.

Ankerias kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon, se on Suomen luokituksen mukaan erittäin uhanalainen. Euroopan ankeriaskannat ovat romahtaneet.

Tilannetta yritetään kohentaa ja tukea istuttamalla ankeriaita Euroopan unionin ankeriaanhoitosuunnitelman mukaisesti. Melkein kaikki Suomen sisävesien ankeriaat ovat peräisin istutuksista.

Luonnollinen vaellus onnistuu vain harvoin, sillä ankeriaat eivät pääse nousemaan syönnösalueilleen järviin jokien patoamisen vuoksi.

"Alasvaelluksen haasteena ovat voimalaitosten turbiinit", Lönnroth selittää.

Etelä-Pohjanmaalle Kyrönjoelle istutettiin keskiviikkona 10 000 ankeriasta. Edellinen istutus tehtiin viisi vuotta sitten, kertoo Varsinais-Suomen elykeskuksen rannikon kalatalouspalveluiden kalastusmestari Kyösti Nousiainen.

Hän kuvailee ankeriasta kiitolliseksi istutettavaksi, sillä se on sitkeä ja pärjää esimerkiksi kuljetuksen ajan hyvin pienessä vesimäärässä. Kalat myös menestyvät istutusten jälkeen hyvin vesistöissä.

Kalakannan elvyttämisen lisäksi ankeriasistutusten tavoitteena on tarjota pyyntimahdollisuuksia kalastajille.

Nousiaisen mukaan varsinainen ankeriaan pyyntikulttuuri on kuitenkin ehtinyt rapistua vuosikymmenten saatossa kalojen vähäisen määrän takia.