Kunnat kartellikäräjillä: Koivutukin ja mäntykuidun hintaan kartellilla oli suurin vaikutus

Kuntien mukaan ilman metsäyhtiöiden ostokartellia mäntykuitupuun hinta olisi ollut noin 16 prosenttia toteutunutta korkeampi. Kuva: Jaana Kankaanpää

Metsäliitolta, Stora Ensolta ja UPM:ltä vahingonkorvauksia vaativat kunnat laskevat, että metsäyhtiöiden muodostama kartelli painoi eniten koivutukin ja mäntykuitupuun hintaa.

Helsingin käräjäoikeudessa kuultiin tänään keskiviikkona 32 kunnan loppulausunto. Kunnat hakevat oikeudenkäynnissä korvauksia metsäyhtiöiden vuosina 1997–2004 muodostaman ostokartellin aiheuttamista puukauppatulojen menetyksistä.

Kuntien korvausvaatimukset ovat pääomaltaan yhteensä lähes kuusi miljoonaa euroa. Korot mukaan laskettuna summa nousee huomattavasti suuremmaksi.

Korvausvaatimukset perustuvat kuntien todistajiksi nimeämien asiantuntijoiden laskemiin vahinkoarvioihin.

Puutavaralajeittain kuntien esittämät vahinkoprosentit vaihtelevat.

Mäntykuitupuun kohdalla vahinkoprosentti on 15,8, kuusikuitupuun 12,2, koivukuitupuun 8,2, kuusitukin 6,6 ja koivutukin 29,0. Mäntytukin vahinkoprosentin katsotaan olevan niin pieni, että se on jätetty pois loppulausunnon vahinkoprosenttilistasta.

Mäntykuidussa, kuusikuidussa, koivukuidussa ja kuusitukissa vahinkoarvio perustuu Heikki Pursiaisen sekä Markku Stenborgin ja Heli Kosken tuloksien keskiarvoon.

Koivutukissa vahinkoarvio on yksin Stenborgin ja Kosken tulos.

Valtiotieteiden tohtori Pursiainen työskentelee ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana. Yhdysvalloissa tohtoriksi väitellyt Stenborg on valtiovarainministeriön finanssineuvos ja Koski Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuspäällikkö.

Pursiaisen, Stenborgin ja Kosken vahinkomallit olivat pohjana myös Metsähallituksen metsäyhtiöille esittämiin korvausvaatimuksiin, jotka Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime kesänä. Metsähallituksen kartellikanteen käsittely jatkuu Helsingin hovioikeudessa.