Lukijalta: Biotalous ja maatalous ansaitsevat paikkansa EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen ytimessä
Aikomus pyyhkiä maatalous ja biotalous pois EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusohjelmaan sisältyvän politiikkaikkunan nimestä on huolestuttava viesti, kirjoittavat Johanna Kohl, Mari Sandell, Susanna Aro ja Marjaana Suorsa.EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus on tärkeä väline Euroopan kilpailukyvylle ja uudistumiselle.
Rahoitus perustuu ennen kaikkea monivuotisiin puiteohjelmiin, joista nykyinen on Horisontti Eurooppa. Parhaillaan valmistellaan sen samannimistä seuraajaa, ja rinnalle uutta Euroopan kilpailukykyrahastoa, joka pyrkii vauhdittamaan innovaatioiden skaalaamista eli tutkimustulosten viemistä käytäntöön sekä tukemaan korkeamman riskin läpimurtoinnovaatioita.
Ohjelmiin on nimetty niin kutsuttuja temaattisia politiikkaikkunoita. Ne eivät ole vain otsikoita, vaan viestivät EU:n strategisista painoaloista ja siitä, mihin rahoitusta suunnataan seuraavan seitsemän vuoden aikana.
Siksi on huolestuttavaa, että Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) luonnosraportissa komission ehdottamasta “Terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous” -politiikkaikkunan nimestä esitetään poistettavaksi sanat ”maatalous” ja ”biotalous” ja korvattavaksi ne laajalla ilmaisulla ”kestävä vaurastuminen”.
Suomessa termit maatalous ja biotalous koskevat erityisesti metsä- ja ruokasektorin, sekä muun muassa kala- ja riistatalouden tutkimusta ja tutkimuksesta kumpuavaa innovaatiotoimintaa.
Merkittävä osa Suomen saamasta rahoituksesta on kohdistunut metsä- ja ruokasektoreille.
Biotalous, josta Suomessa suurin osa on metsätaloutta ja metsäteollisuutta, on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tärkeämpää kuin koskaan, sillä fossiilipohjaisia materiaaleja tulee korvata biopohjaisilla.
Maatalous puolestaan on keskeinen ruokaturvan, huoltovarmuuden ja elinvoimaisen maaseudun kannalta.
Suomi on jo kauan ollut menestyksekäs Horisontti Eurooppa -rahoituksen saamisessa. Merkittävä osa Suomen saamasta rahoituksesta on kohdistunut metsä- ja ruokasektoreille. Rahoituksen lisäksi EU-hankkeet tuovat osallistujille myös aineettomia hyötyjä: osaamisen ja näkyvyyden kasvua sekä uusia verkostoja ja vaikutusmahdollisuuksia.
Toivommekin, että suomalaiset europarlamentaarikot ja muut vaikuttajat Brysselissä pitävät kiinni komission ehdotuksesta, jossa maatalous ja biotalous on tunnistettu Horisontti Eurooppa -ohjelmassa ja kilpailukykyrahastossa selkeästi osana Euroopan kasvun, kilpailukyvyn ja strategisen autonomian perustaa.
Johanna Kohl
tutkimusohjelmajohtaja
Luonnonvarakeskus
Mari Sandell
dekaani
maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Susanna Aro
johtaja
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, MTK
Marjaana Suorsa
innovaatiopolitiikan päällikkö
Metsäteollisuus ry
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat








