EU on jo metsääsi kylään tullut ja on kohta siellä kuin kotonaan
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen olisi pystyttävä torppaamaan EU:n valtapyrkimykset Suomen metsissä. Ympäristöministeriön pitäisi kiireesti luoda kotimaahan markkina hiilen sidonnasta ja biodiversiteetistä kiinnostuneille metsänomistajille. Muuten vaarana on, että EU tekee siitä velvoitteen ilman korvausta.Suomalaisen metsänhoidon asema on viime vuosina ollut jatkuvien hyökkäysten kohteena. Ympäristöjärjestöjen aikaansaama epäluulo on löytänyt kaikupohjan Euroopan unionista.
Tuorein esimerkki tästä on EU parlamentin perussopimusvaliokunnan hanke siirtää merkittävä osa metsiin liittyvästä päätösvallasta jäsenmailta EU:lle (MT 1.11.).
Viime viikon äänestyksissä kansallista päätösvaltaa rapauttava muotoilu kuitenkin poistui, mutta EU:n lainsäätäjien ja jäsenmaiden toimivaltakiista tuskin jää tähän.
Hanke on elossa erityisesti EU:n ympäristövaliokunnassa ja komissiossa, joissa on oltu valmiita ottamaan jäsenmaiden metsäpolitiikka unionin haltuun.
Pohjoismaisten metsäalan edunvalvojien joukossa elää vahvana näkemys, jonka mukaan komissio on julistautunut jo kiistan voittajaksi.
Näin asia ei vielä ole, mutta riskit ovat selvät. Sekä ennallistamisessa, investointipäätöksiin vaikuttavassa taksonomiassa että maankäyttöä säätelevässä normistossa ja erityisesti ilmastopolitiikassa on useita metsätalouteen osoittavia kärkiä.
Vaikka Suomi, Ruotsi ja Itävalta ovat pyrkineet jarruttamaan EU:n ylivaltaa asiassa, eri hallinnonalojen vyörytys on kuitenkin massiivista. Kotirintama on monilta osin murentunut.
Muun muassa ennallistamisen osalta pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on käynyt torjuntataistelua, jotta metsien osalta saataisiin aikaan oikeudenmukainen lopputulos (MT 28.10).
Kansallisen päätösvallan menettäminen olisi metsänomistajan näkökulmasta vähimmillään epävarmaa ja ennakoimatonta.
Pahimmillaan se tarkoittaisi kotimaisen metsätalouden niistämistä ja velvoitteiden ja byrokratian massiivista lisäämistä.
Hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkityksen metsänomistajat toki ymmärtävät.
Sen sijaan EU:ssa ei ole kunnolla ymmärretty suomalaisen metsätalouden merkitystä ja ansioita aikaansaadun hiilivaraston näkökulmasta.
Suomessa kaadetun metsän tilalle istutetaan uutta, puuta kaadetaan vähemmän kuin sitä vuosittain kasvaa eivätkä hakkuut ole tällä hetkellä edes lisääntymässä.
Hyvin hoidetun metsän takia myös vahingolliset hiiltä ilmaan päästävät maastopalot ja tautituhot ovat meillä globaalisti vähäisiä.
Ensi kevään eurovaaleissa on metsänomistajienkin näkökulmasta paljon pelissä.
Jo ennen sitä Orpon hallituksen pitäisi pystyä turvaamaan mahdollisuus ansaita sekä hakkuilla että suojelemalla metsiään.
Erityinen vastuu on ympäristöministeri Kai Mykkäsellä (kok), jonka pitäisi saada aikaiseksi toimiva markkina hiilensidonnasta sekö biodiversiteetistä kiinnostuneille metsänomistajille.
Jos hallitus ei ole tässä asiassa nopea, EU ottaa asian mielellään hoitaakseen. Se on suomalaismetsissä jo kylässä ja asettumassa parhaillaan kovaa vauhtia taloksi.
Riskinä on, että vapaaehtoisuuden ja ansainnan sijasta järjestelmä perustuu ylikansalliseen velvoitteeseen ja pakottamiseen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
