Kortejärvi: Kaikkein kannattavin metsään tehtävä sijoitus on lannoitus
”Kotimaisen metsänomistajan näkökulmasta metsäsijoittaminen ei tarkoita pelkästään uusien metsätilojen ostamista”, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Petri Kortejärvi. Kannattavampia sijoituskohteita löytyy yleensä jo valmiiksi omistuksessa olevilta metsätiloilta.
”Taimikonhoidot kannattaa tehdä ajallaan, ja niihin käytetty raha on enemmän sijoitus kuin kustannus”, kirjoittaa Petri Kortejärvi. Kuva: Markku Vuorikari29.1.202509:00
Osta maata, sitä ei enää valmisteta. Kirjailija Mark Twainin neuvo näyttää yhä pätevältä, vaikka varmasti huonojakin metsätilakauppoja on tehty. Metsävaratiedon saatavuuden parannuttua markkinat hinnoittelevat yksittäiset tilat entistä tarkemmin. Myynnissä olevista tiloista voi edelleen löytää keskimääräistä paremmin tuottavia kohteita mutta toisaalta myös niitä heikompia.
Nollakorkojen aikana metsätilojen hinnat lähtivät reippaaseen nousuun. Kun rahalla ei ole hintaa, sijoittajien tuottovaatimus alenee. Tämä puolestaan nostaa omaisuuserien hintoja, ja näin kävi myös metsätilakaupassa.
Vuoden 2022 aikana korot lähtivät nousuun, ja nyt ne ovat asettuneet noin kolmen prosentin tuntumaan. Metsätilamarkkinat ovat rauhoittuneet, kun rahastot ovat vähentäneet ostojaan. Samaan aikaan puun kantohinnat ovat nousseet merkittävästi varsinkin kuitupuun osalta.
Jos tilalla on runsaasti hakkuumahdollisuuksia, kauppahinnan voi saada pääosin maksuun jo lähivuosina tehtävillä puukaupoilla. Toisaalta tilat, joilla hakkuumahdollisuuksia ei ole, voivat jäädä myymättä, jos myyjän hintaodotus on asetettu nollakorkoaikojen tasolle.
Suomen Sijoitusmetsät Oy:n seurannan mukaan myymättä jää nykyisin jopa 20 prosenttia myyntiin asetetuista metsätiloista. Hintapyynnöissä tarvittaisiin nyt realismia, jotta ostamista harkitsevat rohkaistuvat tutustumaan myytävään tilaan tarkemmin.
Puun kysyntä ja kantohinnat pysyvät korkeina tänäkin vuonna, ja teollisuuden lopputuotemarkkinoissa on positiivisia merkkejä. Kantohintojen nousua on kuitenkin vaikeampi ennustaa, kun teollisuuden puustamaksukyky ja puun saatavuus alkavat olla kipurajoilla. Kaukolämmön tuotannossa sähkö alkaa ottaa osuutta puulta, ja lauha alkutalvi on säästänyt energiapuuvarantoja.
Pitemmällä aikavälillä niukkuus puusta lisääntyy. Ilmastonmuutos vähentää puun saatavuutta Keski-Euroopassa, jossa teollisuuden ja puurakentamisen tärkein puulaji kuusi kärsii hyönteistuhoista. Tässä on mahdollisuus suomalaiselle saha- ja levyteollisuudelle, kunhan pidämme omat metsämme terveinä ja kasvavina.
Myös erilaiset politiikkatoimet todennäköisesti vähentävät puun saatavuutta tai ainakin poistavat maa-alaa puuntuotannosta.
Boreaalisen vyöhykkeen suurissa metsämaissa Kanadassa ja Venäjällä puuta kyllä riittäisi. Venäjän syrjäseutujen metsätalous kärsi työvoimapulasta jo ennen maan aloittamaa hyökkäyssotaa. Tilanne ei ole ainakaan parantunut, kun metsureita ja koneenkuljettajia on kuollut ja vammautunut jo kolmevuotiseksi venähtäneessä erikoisoperaatiossa. Ulkomaista pääomaa ei virtaa Venäjälle muutamaan vuosikymmeneen ainakaan metsätalouden ja -teollisuuden investointeihin.
Kanadan metsissä puolestaan on massiivisia ongelmia hyönteistuhojen ja metsäpalojen takia. Valtaosa metsistä on saavuttamattomissa, ja myös siellä yhtenä ongelmana on työvoimapula. Suomalaiselle metsäkoneosaamiselle ja tavaralajimenetelmälle on kasvavaa kysyntää jo paremman työergonomian vuoksi.
Kotimaisen metsänomistajan näkökulmasta metsäsijoittaminen ei tarkoita pelkästään uusien metsätilojen ostamista. Pinta-alan kasvattamista kannattavampia sijoituskohteita löytyy yleensä jo valmiiksi omistuksessa olevilta metsätiloilta.
Taimikonhoidot kannattaa tehdä ajallaan, ja niihin käytetty raha on enemmän sijoitus kuin kustannus. Nykyiset metsätilamarkkinat antavat arvoa hoidetuille, täystiheille taimikoille.
Sama pätee tiestöön. Kesäaikaisen kuljetuksen kestävä metsätie nostaa tilan arvoa, vaikka tieinvestointia harvoin saa maksettua ensimmäisellä puukaupalla.
Kaikkein kannattavin metsään tehtävä sijoitus on edelleen lannoitus. Lannoitteiden hinnat ovat nyt kohtuulliset. Puun kantohinnat ovat nousseet reippaasti, ja kasvatushakkuista saa hyvinkin kaksinkertaisen tulon parin vuoden takaiseen verrattuna. Parhaat metsäsijoitukset jäävät tekemättä, mikäli metsänlannoituksen pinta-alat eivät nouse ensi kesänä uusiin ennätyslukemiin.
Aarteen kolumnisti, metsänhoitaja ja metsänomistaja Petri Kortejärvi (s. 1973) työskentelee metsäasiantuntijana finanssialalla.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
