Viilukoivusta voi tulla metsänomistajan kultakaivos

Parhaimpina viljelyvuosina koivua on istutettu jopa 15 000 hehtaaria. Kuva: Markku Vuorikari

Kestävä, pintamateriaalina käytettävä viilu­koivu voi olla metsänomistajalle oikea kultakaivos.

”Viilukoivusta maksetaan usein moninkertaista kuutiohintaa normaaleihin tukkihintoihin nähden”, toteaa MTK:n asiantuntija Erno Järvinen.

Vaikkei viilukoivua olisikaan paljoa saatavilla leimikosta, ­kuten ei usein olekaan, voi vanerikoivun kasvattaminen tuottaa silti metsänomistajalle kelvollisen tilipussin.

”Järeästä vanerikoivusta ­hyvällä paikalla voidaan maksaa 55 euroa kuutiometriltä”, kertoo Koskitukki Oy:n hankintapäällikkö Jouni Vantaala.

Se on merkittävä summa, kun muistetaan, että koivun kiertoaika on usein tuntuvasti lyhyempi kuin kuusella ja männyllä.

Teollisuudella ei ole tällä hetkellä vanerikoivusta pulaa. Vanerin menekki maailmalle on kuitenkin kasvussa, ja tuotantoa lisääviä investointeja on suunniteltu tehtävän. Lisäksi viljelymäärät ovat vähentyneet 2000-luvulle tultaessa radikaalisti.

Viilukoivun kasvattamisessa aktiivisuus on eduksi. Oksia voi karsia säännöllisesti, sillä arvokkaassa viilussa ei ole oksia. Työ on kannattavaa, sillä tukkihinnat voivat olla mahdollisesti jopa kolminkertaisia normaaliin tukkihintaan nähden.

Viilukoivua kannattaa kasvattaa mahdollisimman järeäksi, läpimitaltaan jopa yli 30-senttiseksi. Luken vanhemman tutkijan Henrik Heräjärvi sanoo, että viilulle löytyy aina ostajia ja viilukoivun kasvattamiseen kannattaisi pyrkiä laajemminkin.

”Mikäli haluaisi alusta lähtien tavoitella hyvälaatuista viilua, kannattaisi perustaa seka­metsä”, hän neuvoo.

”Kilpailu kuusen kanssa ­vähentää koivun oksaisuutta. Lisäksi harvennuksissa kuusen poiston myötä saa jo kantoraha­tuloja. Myös ruskotäpläkärpäsen riski vähenee kuusi–koivu-sekametsissä”, hän kertoo.