Hirvikärpäset kiusaavat nyt metsässä liikkuvia – edellinen syksy ja talvi vaikuttavat niiden esiintyvyyteen

Hirvikärpäset lennähtävät usein ihmisen iholle, mutta ihmisen veri ei kelpaa niille ravinnoksi. Kuva: Terhi Pape-Mustonen

Marjastajat, sienestäjät ja muut metsässä liikkujat ovat tänä syksynä joutuneet jo kohtaamaan varsin inhottavia seuralaisia, nimittäin hirvikärpäsiä. Niitä harvoin pystyy välttämään kokonaan, mutta joillain paikoilla ötököitä esiintyy enemmän kuin toisilla.

”Hirvikärpäsiä on niillä alueilla, missä hirvi on liikkunut edellisen syksyn ja talven aikana”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Juho Matala.

Hirvikärpäset lentävät näihin aikoihin ja etsivät isäntäeläimen eli hirven. Talvikauden ne pysyttelevät hirven turkin suojassa, imevät verta ja lisääntyvät tuottaen koteloita, joita tippuu hirven elinalueille.

”Hirven tyypillisiä esiintymispaikkoja talvella ovat mäntytaimikkovaltaiset alueet ja sitä kautta myös hirvikärpäsiä on eniten näillä alueilla. Syksyisin ja alkutalvella hirvet liikkuvat laajalla alueella, eli hirvikärpäsiäkin voi löytyä monenlaisista ympäristöistä”, Matala sanoo.

Hirvikärpäsen parveiluaika on elokuun alusta lokakuun loppuun, joskus pidempäänkin. Hyönteinen kestää myös pienet pakkaset ja saattaa selvitä lyhyen aikaa jopa -15 pakkasasteessa.

Vaihtolämpöinen hirvikärpänen ei kuitenkaan kykene lentämään, jos lämpötila on liian alhainen.

Sääolosuhteet voivat vaikuttaa hirvikärpäsmääriin. Kylmän ja vähälumisen talven jälkeen niitä voi olla seuraavana kesänä vähemmän.

Kesän lämpötilat sen sijaan eivät vaikuta hyönteisten määrään, sillä hirvikärpäset kuoriutuvat kesäisin jo talven aikana maahan pudonneista koteloista. Lämmin sää saa kuitenkin ne kuoriutumaan nopeammin, jolloin voi vaikuttaa siltä, että ötököitä olisi runsaammin.

Hirvikärpänen ei voi lisääntyä ihmisen iholla, vaikka ne ryömivätkin usein metsässä liikuskelevien ihmisten hiuksiin.

”Hirvikärpäsen kannalta on harhaisku, että se iskeytyy ihmiseen ja ajattelee sen olevan sopiva isäntä”, Matala sanoo. Hirvikärpänen nimittäin tarvitsee hirven verta lisääntyäkseen. Se ei kuitenkaan estä hyönteistä puremasta ihmisiä.

”Ihmisille voi tulla allergisia reaktioita, jotka voivat joillain olla hankalia ja kestää pitkään”, Matala varoittaa. Hirvikärpäsiltä olisikin syytä suojautua, sillä usean syksyn kestänyt altistus voi herkistää hirvikärpäsen puremille.

Paljas iho kannattaa peittää vaatteilla ja esimerkiksi tiiviit hihansuut, lahkeet ja kaula-aukot estävät ötökkää ryömimästä vaatteiden alle. Vaalea ja liukaspintainen vaatetus saattaa myös olla avuksi.