MTK teilaa hallituksen metsästyslakiesityksen – ”Meillä ei ole enää aikaa suppeille juridisille kokeiluille”

Muutoksella halutaan uudistaa suurpetojen poikkeuslupiin liittyvää kansallista lainsäädäntöä ja toimintamalleja. Kuva: Markku Vuorikari

Metsästyslain muuttamista koskeva lakiesitys siirtyi eilen eduskunnan käsittelyyn. MTK toteaa tiedotteessaan, että lausuntokierroksen jälkeen lakiesitys on muuttunut vain vähän, vaikka useat eri tahot antoivat sitä kohtaan kriittistä palautetta lausuntokierroksella.

Erityisen huomionarvioista MTK:n mukaan on se, että korkein hallinto-oikeus esitti näkemyksenään, että esityksen mukaiset säännösmuutokset eivät todennäköisesti yksinään ratkaise kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvää ongelmaa.

MTK katsoo, että hallituksen esityksen yksi suurimmista puutteista liittyy suotuisan suojelutason viitearvoon. Esitys jättää asian täsmentämättömän asetuksenantovaltuuden varaan. MTK pitää tarpeellisena, että viitearvosta tehdään metsästyslakiin erillinen pykälä, jossa säädetään muun ohella viitearvon määrittämisen perusteista.

Lisäksi MTK on toistuvasti esittänyt, että Bernin sopimukseen ja luontodirektiiviin perustuen metsästyslakiin sisällytetään säännös siitä, että metsästyslain mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Toisin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan, asiaa ei tule kytkeä vain poikkeuslupaharkintaan tai kannanhoitosuunnitelmiin, vaan sen tulee olla perusta koko suurpetojen kannanhallinnalle.

MTK toteaa tiedotteessaan, että jatkuvasti kasvavan ja kesyyntyvän suurpetokantamme vuoksi ei ole enää aikaa suppeille juridisille kokeiluille ja kysyy, kuka kantaa vastuun, jos esitetyt lakimuutokset eivät ole riittäviä karhun, ilveksen ja suden osalta ja ahdinko suurpetojen kannanhallinnassa syvenee.