Lukijalta: Fossiilisten päästöjen vähentäminen ei ole jäänyt sivurooliin

Kirjoittajien mukaan alle 18 prosenttia puusta päätyy pitkäikäisiin tuotteisiin. Kuvassa sellutehdas. Kuvituskuva. Kuva: Petteri Kivimäki

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Paula Lehtomäen (MT 24.2.) mukaan fossiilisten päästöjen vähentäminen on jäänyt sivurooliin ilmastokeskustelussa.

Hakkuiden määrä vaikuttaa välittömästi metsien hiilinielun suuruuteen ja nousee siksi esille, kun käsitellään Suomen maankäyttösektorin vuoden 2030 EU-velvoitetta ja kansallista hiilineutraaliustavoitetta. Näiden saavuttamisesta ollaan kaukana, koska metsien hiilinielu on huvennut ja maankäyttösektorin päästöjen hillinnässä ei olla edetty.

Metsien hiilinielu on pienentynyt vuoden 2012 jälkeen yli 40 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli enemmän kuin kaikki Suomen fossiiliset päästöt olivat vuonna 2024.

Kasvihuonekaasuinventaarion tarkentuminen on muuttanut käsitystä maankäyttösektorin päästöistä ja nieluista, mutta laskennan muutokset päivittävät myös EU:n kanssa sovittuja velvoitteita. Laskentapäivityksiä merkittävämpi tekijä nielujen pienenemiseen on ollut hakkuutason kasvu.

Samaan aikaan fossiiliset päästöt ovat vähentyneet ja niiden odotetaan päästökaupan toimiessa jatkossakin vähenevän. Vähäpäästöiset ratkaisut ovat tuoneet Suomelle myös kilpailuetua ja tuloja. Päästövähennystoimia tulee edelleen jatkaa, ja erityisesti liikenteen päästövähennyksiä vauhdittaa.

Nykyisin hakatusta puusta vain alle 18 prosenttia päätyy pitkäikäisiin tuotteisiin, minkä takia puutuotenielun vaikutus metsien käytön hiilitaseessa on pieni. Nykypuutuotteiden fossiilisten polttoaineiden korvaushyödyt ovat heikot siihen nähden, miten paljon samalla heikennetään metsien hiilinielua.

Tutkimuksia, jotka osoittaisivat yksiselitteisesti, mitkä ovat mahdollisen hiilivuodon hiilitase- ja luontovaikutukset maailmanlaajuisesti, ei ole. Suomi ei myöskään voi poiketa EU:ssa yhteisesti sovituista säännöistä vetoamalla hiilivuotoon.

Suomen ilmastopaneeli on pitkäjänteisesti koonnut päättäjien käyttöön monipuolisesti tietoa toimenpiteistä kuten metsien kasvun vahvistamisesta ja muiden maankäyttösektorin päästöjen vähentämisestä.

Ilmastopaneeli on valmis tukemaan tutkitulla tiedolla Lehtomäen peräänkuuluttamaa uutta alkua ilmastopolitiikalle. Sen pitää kuitenkin perustua tosiasioihin ja siihen, että Suomi tekee yhteisesti sovitun osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Uusi alku vaatii myös metsäteollisuudelta kykyä uudistua ja vastata murrokseen, jossa edelläkävijät tarjoavat arvokkaampia puusta jalostettuja tuotteita.

Jyri Seppälä

tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja

Antti Arasto

tutkimusalueen johtaja, VTT

Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja

Raisa Mäkipää

tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

Suomen ilmastopaneelin varapuheenjohtaja