Yhteismetsien suosio kasvussa, viime vuonna perustettiin 39 uutta yhteismetsää

Yhteismetsien määrä ja pinta-ala ovat kasvaneet tällä vuosituhannella, kun tieto niiden eduista ja vaivattomuudesta on tavoittanut metsänomistajia. Kuva: Kari Salonen

Yhä useampi metsänomistaja haluaa kuulua yhteismetsään. Viime vuonna perustettiin 39 uutta yhteismetsää ja pinta-alaa tuli lisää 21 300 hehtaaria.

Yhteismetsiä toimi vuoden vaihtuessa 568 kappaletta. Niiden pinta-ala käsitti vajaat 740 000 hehtaaria. Maanmittauslaitoksen mukaan yhteismetsien toiminnallinen pinta-ala on tuota suurempi, sillä niillä on omistuksessaan erillisiä yhteismetsään liittämättömiä tiloja lähes 65 000 hehtaarin edestä.

Yhteismetsien suosio on kasvanut tasaisesti. Viime vuosina uusia yhteismetsiä on syntynyt 30–40 kappaletta vuodessa.

"Uusin ilmiö on yhteismetsien osakaskunnan purkautuminen eli yhteismetsän lakkaaminen. Viime vuosina niitä on tapahtunut muutamia vuosittain", kertoo johtava asiantuntija Esa Ärölä.

Useimmiten kyseessä on suvun yhteismetsä, jossa ei löydy halua toiminnan jatkamiseksi. Tällöin vaihtoehtona voisi olla myös yhteismetsän yhdistyminen toisen yhteismetsän kanssa,

Yhteismetsien kasvu alkoi 2000-luvun alun jälkeen yhteismetsälain muutoksen ja tehostuneen viestinnän ansioista. Ärölän mukaan kasvun taustalla on ollut Maanmittauslaitoksen, metsäorganisaatioiden ja erityisesti Suomen metsäkeskuksen eri tilarakennehankkeissa tekemä viestintä.

Yhteismetsä on osakastiloille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen.

"Yhteismetsäosakkuus on vaivaton metsänomistusmuoto. Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Käytännön asioista huolehtii osakaskunnan valitsema hoitokunta tai toimitsija", palvelupäällikkö Juha Patana kertoo.

Yhteismetsän voi perustaa yhdessä muiden metsänomistajien kanssa tai suvun omista metsistä. Oman metsän voi liittää aiemmin perustettuun yhteismetsään.