"Ei ole aivan arkipäivää, että kaikki hankintaketjussa ovat naisia" – metsäalan sukupuolijakauma on muuttumassa

Naisten osuus kasvaa nopeaan tahtiin metsäalalla. Stora Enson työmaalla Laukaasssa korjuuketjun muodostivat Jyväskylän ostotiimin päällikkö Elina Hopponen, korjuuvastaava Noora Tuovinen, ostoasiantuntija Vilja Turppa ja kuljetuksista vastaava Marja Kolari. Kuva: HANNU RAINAMO

Liki metriseen hankeen auratun metsäautotien varressa Laukaan Ruuhimäessä kuljetusta odottaa muutama sata kuutiometriä pihkantuoksuista hakattua metsää.

Puupinojen ketju ei eroa kaltaisistaan eri puolille maata kohoavista tuhansista välivarastoista kuin yhdessä suhteessa. Puun hankintaketju leimikon ostosta aina kuljetusten järjestämiseen on ollut neljän naispuolisen metsäammattilaisen käsissä.

"Ei ole aivan arkipäivää, että kaikki hankintaketjussa ovat naisia", Stora Enson Jyväskylän ostotiimin ostopäällikkö Elina Hopponen sanoo.

Tiimi silmäilee työnsä jälkeä. Ostoista vastaava metsäasiantuntija Vilja Turppa, puun korjuusta vastaava Noora Tuovinen ja puutavaran kuljetukset järjestävä Marja Kolari.

Keski-Suomeen muodostunut naisten hankintaketju tuli pienenä yllätyksenä Stora Enson Suomen puunhankinnan organisaatiolle.

"Huomasimme vähän yllättäen, että meiltähän löytyy Jyväskylän seudulta tällainen naisten keskittymä puunhankinnassa", henkilöstöjohtaja Jussi Lemmetty sanoo.

Neljän Jyväskylän suunnalla työskentelevän metsäammattilaisen tiet osuivat yksiin tällä leimikolla. Se oli jossain vaiheessa odotettavissa.

"Naisien hakeutumista puunhankintaan on pyritty edistämään Stora Ensossa jo vuosia."

Miesvaltaiseen hankintaketjuun halutaan naisia muun muassa siksi, että metsäkaupassa sopijaosapuolena on yhä useammin nainen.

"Sukupuoli sinänsä ei vaikuta rekrytointiin ja pätevyys on keskeinen kriteeri, mutta uskomme, että myyjäkunnan sukupuolijakaumaa myös paremmin heijasteleva kenttäorganisaation rakenne palvelee paremmin."

Naisten osuuden kasvattamiselle metsäalalla on tilaa. Esimerkiksi Stora Enson puunhankinnan henkilöstöstä noin neljännes on tällä haavaa naisia. Lukema heijastelee todennäköisesti myös laajemmin alalla vallitsevaa tilannetta.

Alan sisäinen sukupuolijakauma on kuitenkin nopeasti muuttumassa.

"Noin puolet viime vuonna tehdyistä metsäasiantuntijoiden rekrytoinneista oli naisia", Lemmetty sanoo.

Elina Hopponen muistuttaa, että metsäalalta löytyy monipuolisia työuria naisille.

"Etenkin isoissa yhtiöissä on tarjolla monenlaisia tehtäviä, myös kansainvälisellä puolella, jos sellainen kiinnostaa", Hopponen sanoo

Metsänhoitajaksi valmistunut Hopponen tuli Stora Ensolle 2004. Työhistoriaan kuuluvat ulkomaakomennukset Ruotsissa ja Kiinassa. Nyt Hopponen johtaa ostotiimiä Jyväskylässä.

Naisvoimin järjestetty hakkuu Laukaassa alkoi puolitoista viikkoa sitten.

"Moton ja ajokoneen kuljettajat eivät olleet naisia, mutta myös heitä tapaa metsässä yhä useammin", Hopponen sanoo.

Puunkorjuu oli Noora Tuovisen vastuulla, joka vielä jokunen vuosi teki ihan muita töitä.

"Minulla oli alkujaan kaupallinen koulutus, mutta halusin vaihtaa alaa."

Tuovinen valmistui pari vuotta sitten Mikkelin ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi.

"Erähenkisyys veti töihin metsään. Huomasin, että metsäalalla voi yhdistää harrastuksen ja työn. Harmittaa, että en heti alussa opiskellut alalle, hän sanoo.

Halu tehdä töitä luonnossa ja metsässä on ohjannut kaikkien neljän naisen ammatinvalintaa.

"Bioala kiinnosti. isä on metsähoitaja ja hän myös vinkkasi, että tämä on hyvä ala", kuljetuksista vastaava metsänhoitaja Marja Kolari sanoo.

Hän vastaa siitä, että puu liikkuu metsästä tehtaille. Puutavaran lastaus ja tiestölle tulevat vauriot voivat ajoittain kuumentaa tunteita ja niitä kuljetusvastaava joutuu toisinaan ottamaan vastaan.

"Rauhallisuus on siinä hyvä väline. Pitää huoli, että ei itse lähde lämpenemään", Kolari naurahtaa.

Puun myyjän ja ostajan kohtaaminen vaatii sekin ihmissilmää sukupuoleen katsomatta.

"Kun leimikolla käydään, niin valtaosa ajasta puhutaan ihan muusta kuin metsästä", ostoista vastaava Vilja Turppa sanoo.