Vesa Kallio: ”Luontodirektiivin käännösvirhe vaikeuttaa suurpetojen kannanhoitoa”

Kallion mukaan suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on Suomessa jäissä ennen kaikkea kansallisen lainsäädännön puutteellisuuden vuoksi. Kuva: Markku Vuorikari

Keskustan kansanedustaja Vesa Kallio kysyy hallitukselle jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, miten se perustelee luontodirektiivin suomenkielisen käännöksen merkittävän poikkeaman muista kieliversioista ja mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä virheen korjaamiseksi ja suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen turvaamiseksi.

”Kannanhoidollinen metsästys ei mahdollistu ennen kuin metsästyslain muutostarpeet on toteutettu kokonaisuudessaan. Tarvitsemme selkeän ja täsmällisen lainsäädäntöpohjan, jotta voimme hoitaa suurpetokantoja vastuullisesti ja kestävällä tavalla”, Kallio sanoo tiedotteessa.

Kallion mukaan yksi keskeinen ongelma liittyy luontodirektiivin suomenkieliseen käännökseen, jossa on ilmeinen virhe.

Luontodirektiivin suomenkielisessä tekstissä todetaan, että yksilöiden ottaminen on sallittua ”kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa”. Muiden kieliversioiden mukainen merkitys on kuitenkin ”rajoitettu lukumäärä”, jonka kansalliset viranomaiset määrittävät.

Kallion mukaan tällä erolla on voinut olla vaikutusta lupapäätösten tulkintaan.

”Käännöksen muotoilu poikkeaa olennaisesti esimerkiksi englannin-, ruotsin- ja saksankielisistä versioista. Tämä on johtanut siihen, että säännöstä on tulkittu virheellisesti, mikä on osaltaan vaikeuttanut suurpetojen kannanhoitoa Suomessa”, toteaa Kallio.

KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi on aiemmin kommentoinut Maaseudun Tulevaisuudelle, että korkein hallinto-oikeus tekee tarvittaessa vertailuja eri kieliversioiden välillä, jos väitetään tai ilmenee, että direktiivin suomenkielinen versio ei vastaisi jotakin muuta kieliversiota.