Lukijalta: Kokoomusministeri Mykkäsen lopetettava metsien sosialisointi
Edellisen hallituksen aikana valmistui ympäristöministeriön johdolla laadittu raakun suojelun toimenpideohjelma vuosille 2020–2030, muistuttavat Anne Kalmari ja Vesa Kallio. ”Erilaisia raakkujen elinympäristöä parantavia toimenpiteitä on listattuna useita, mutta metsien pakkosuojelua siinä ei vaadita.”
Jokihelmisimpukan pelastusoperaatio käynnissä Hukkajoella Suomussalmella 26.8. Kuvituskuva. Kuva: Timo HeikkalaMinisteri Mykkänen ja metsäteollisuus ovat silmää räpäyttämättä valmiita sosialisoimaan raakkujokien reunat sadan metrin leveydeltä, 50 metriä molempiin suuntiin. Tämä merkitsisi sitä, että metsäyhtiöt eivät ostaisi puuta eivätkä maan hallitus tai yhtiöt maksaisi korvauksia.
Käytännössä kyse olisi hehtaarin pakkosuojelusta jokien varsilla jokaiselle sadalle metrille.
Suomalaisille metsänomistajille koituisi kokonaisuudessaan jopa satojen miljoonien eurojen taloudellinen tappio. Tuoreimpien Metsäkeskuksen kokoamien tietojen mukaan metsänkäyttöilmoitusten piirissä on raakkualueilla yhteensä lähes 18 000 hehtaaria. Valtaosa alueiden kiinteistöistä on tavallisten suomalaisten omistuksessa.
Jos jopa kokoomuslainen ympäristöministeri on valmis tällaiseen, herää kysymys: minkä rauhoitetun eläimen tai muun syyn varjolla lopuillekin puroille Suomessa esitetään sama sosialisointivaatimus? Onko yksityisen omaisuuden suoja maassamme todella näin heikoissa kantimissa? Hallitusvastuussa olevat puolueet, kokoomus, perussuomalaiset, kristilliset ja RKP päättävät tästä.
Suojelutoimet voisi paremmin hyväksyä, jos ne olisivat edes kohtuullisia ja aidosti hyödyllisiä ja etenkin, jos tahot, jotka niistä päättävät, osallistuisivat kustannuksiin. Tällainen keskustelu näytetään nyt sivuutettavan kokonaan.
Jokien ja purojen varsien suojavyöhykkeet eivät ole mikään patenttiratkaisu jokihelmisimpukoiden elinvoiman vahvistamiseksi. 48 metrin päässä seisova mänty ei takaa raakun hyvinvointia eikä paranna sen lisääntymiskykyä. Joen varsiin pystyyn lahonneet kuuset voivat olla jokeen kaatuessaan jopa raakkujen elinolojen kannalta haitaksi.
Metrimäärien sijaan paljon perustellumpaan olisi kiinnittää huomiota alueen ominaispiirteisiin. Eli siihen miten valumariskit kyetään välttämään ja varmistamaan riittävä varjostus.
Erittäin uhanalaisten raakkujen suojelu on otettu Suomessa vakavasti. Edellisen hallituksen aikana valmistui ympäristöministeriön johdolla laadittu ja edelleen voimassa oleva Jokihelmisimpukan eli raakun suojelun strategia ja toimenpidesuunnitelma 2020–2030. Erilaisia raakkujen elinympäristöä parantavia toimenpiteitä on listattuna useita, mutta metsien pakkosuojelua siinä ei vaadita.
Sosialisointihaaveilujen sijaan ministeri Mykkäsen kannattaisi perehtyä tähän suunnitelmaan ja edistää sen täytäntöönpanoa ja toteutusta.
Anne Kalmari
kansanedustaja (kesk.)
maa-ja metsätalousvaliokunnan vpj.
Vesa Kallio
kansanedustaja (kesk.)
ympäristövaliokunnan jäsen
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
