Sellu muovautuu massasta paaliksi vartissa

UPM:n Kymin integraatin ja sellutehtaan johtaja Jyri Kylmälä katselee tyytyväisenä tehdasalueen toimintaa. Vuosina 2000–2017 päästöt taustalla näkyvään Kymijokeen ovat pienentyneet 42 prosenttia. Kuva: Kari Salonen

Tonnin painavaan neljästä sellupaalista koostuvaan pinoon tarvitaan 4–5 keskikokoista kuitupuuta. Yksi sellupaali painaa 250 kilogrammaa ja siihen mahtuu noin 320 selluarkkia. Kuva: Kari Salonen

UPM:n Kymin sellutehtaaseen on investoitu yli 600 miljoonaa euroa 2000-luvulla. Eikä turhaan, sillä parhaimmillaan märkä sellumassa muuttuu viidessätoista minuutissa kuivaksi ja vientikelpoiseksi sellupaaliksi.

"Investointimme ovat tuottaneet tulosta. Uusi kuivauskone on ollut merkittävä tekijä tuotannon lisäyksessä", toteaa UPM:n Kymin integraatin ja sellutehtaan johtaja Jyri Kylmälä.

UPM investoi Kymin sellutehtaaseen kolme vuotta sitten 160 miljoonaa euroa. Tällöin päivitettiin sellun kuivauskone, kuorimo ja havukuitulinja.

Viime vuonna UPM päivitti koivun kuitulinjaa, puunkäsittelyä, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä 98 miljoonalla eurolla.

Nyt sellutehtaan vuosikapasiteetti on kivunnut 870 000 tonniin havu- ja koivusellua.

"Investoinnit ovat kasvattaneet Kymin tehdasintegraatin energiatehokkuutta. Koko integraatissa käytettävän sähkön omavaraisuusaste on 85 prosenttia, ja biopolttoaineiden osuus 87 prosenttia", Kylmälä kertoo.

Sellun tuotannossa syntyviä biopolttoaineita ovat mustalipeä, kuituliete, kuori ja hakkuutähde.

Huomattava osa Kouvolassa valmistetusta sellusta myydään globaaleille markkinoille.

"Kiina on merkittävä pitkäkuituisen havusellun ostaja. Kysyntä on ollut korkealla jo monta vuotta putkeen. Kiinassa on pulaa kierrätyskuidusta, jota he paikkaavat ostamalla neitseellisestä kuidusta eli kierrättämättömästä kuidusta tehtyä sellua", Kylmälä toteaa.

Lyhytkuituisen koivusellun päämarkkinat ovat Euroopassa.

"Yleensä tuotteelle on olemassa asiakas jo silloin, kun se tulee kuivaamon linjalle."

Viime vuosina Kymin sellutehtaaseen tehdyt investoinnit ovat kasvattaneet tehtaiden puun tarvetta noin miljoonalla kuutiometrillä.

UPM uskoo metsien parantuneen kasvun takaavan puun riittävyyden, vaikka kuitupuukilpailu kiihtyisi Suomeen suunnitteilla olevien selluinvestointien myötä.

"Lisääntyvä puuntarve pyritään ensisijaisesti hankkimaan kotimaasta", vakuuttaa UPM Metsän Etelä-Suomen aluejohtaja Matti Toivakainen.

Noin kymmenen prosenttia UPM:n käyttämästä puusta on tuontipuuta. Kymin tehtailla tuontipuu on pääosin Venäjältä tuotavaa koivukuitua.

"Kotimaan koivukuidun tarjonta ei yksinkertaisesti riitä, vaikka keräisimme puuta pohjoista myöden, mikä ei ole logistisesti kovin järkevää", Toivakainen toteaa.

Etelä-Suomen puunhankinnasta vastaava Toivakainen näkee ympärivuotisen puunkorjuun tulevaisuuden haastavana.

Erityisesti sulan maan aikainen korjuu ja kuljetus vaikeutuvat samalla, kun metsäautoteiden kunto heikkenee.

"Näiden lisäksi puunkorjuun kaluston ja henkilöstön riittävyys tuo lisähaastetta. Koko logistiikkaketjun työvoiman tulisi olla kunnossa, jotta puunhankinta toimii. Toivottavasti metsäteiden rakentamiseen ja perusparannukseen liittyvien Kemera-tukien korotukset kannustavat metsänomistajia toimimaan."

Haasteista huolimatta Toivakainen on tyytyväinen kevään vilkkaisiin puukauppaviikkoihin.

"Olemme saaneet aktivoitua metsänomistajia viime vuosina. Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten mukaan metsänomistajien hakkuuaikomukset ovat kasvussa Kymin tehtaiden lähialueilla."