Isomäki: Painavimmat perustelut suojella lähimetsiä liittyvät ihmisten terveyteen
Suojelukiistoissa ei kannattaisi puhua monimuotoisuudesta ja hiilinieluista vaan asukkaiden hyvinvoinnista, kirjoittaa Aarteen kolumnisti Risto Isomäki.
Metsissä liikkuminen auttaa ihmisiä kehittämään tasapainoaan ja säilyttämään sen myös vanhetessaan, Risto Isomäki muistuttaa. Kuva: Petteri KivimäkiPaikalliset metsiensuojelualueet ovat tärkeitä, ja niitä pitäisi olla enemmän. Suojelupäätöksiä perustellaan kuitenkin usein argumentein, jotka vievät keskustelua syrjäpoluille.
Merkittävimmät kolme tai neljä perustelua suhteellisen laajalle paikalliselle luonnonsuojelulle liittyvät kaikki ihmisten terveyteen.
Sanon kolme tai neljä, koska perusteluista kolme on kiistattomia, mutta neljättä koskeva näyttö on vielä toistaiseksi epävarmalla pohjalla.
Japanilaiset puhuvat shinrin-yokusta eli metsäkylvyistä. Sadat eri puolilla maailmaa tehdyt tutkimukset todistavat, että metsässä tapahtuvilla kävelyillä on tehokas verenpainetta laskeva vaikutus.
Tämä ei ole merkityksetöntä, sillä verenpainetauti aiheuttaa vuosittain reilut yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Määrän ennustetaan lähitulevaisuudessa kasvavan 11 miljoonaan.
Usein siteeratussa tutkimuksessa jo tunnin kävely metsässä laski alapainetta keskimäärin 89:stä keskimäärin 77:ään. Yläpaineen lasku on monissa tutkimuksissa ollut vielä suurempi.
Metsäkävelyjen vaikutus on ollut lähes samaa suuruusluokkaa kuin yleisimmillä lääkityksillä mutta ilman lääkkeiden haittavaikutuksia, ja niiden vaikutus voi säilyä useita päiviä.
Metsissä liikkuminen auttaa ihmisiä kehittämään tasapainoaan ja säilyttämään sen myös vanhetessaan. Tutkijat ovat huolestuneina havainneet, että pelkästään kaupungin tasaisilla kaduilla ja kuntosaleilla urheilevien nuorten aikuisten tasapaino alkaa heikentyä jo suhteellisen varhain.
Metsässä jokainen neliömetri on epätasainen ja erilainen. Jäkälä luistaa kallion päällä. Sammalpatja joustaa joka askeleella ennustamattomiin suuntiin. Risut, kaatuneet puut, juuret ja kivet täydentävät harjoitusrataa.
Luonnontilaisilla tai suhteellisen luonnontilaisilla lähimetsillä on myös kiistattomasti dokumentoitu mielenterveyden häiriöitä vähentävä vaikutus.
Sekään ei ole merkityksetöntä varsinkaan nykyään, kun nuorison ja nuorten aikuisten mielenterveysongelmat ovat selvästi yleistyneet.
Myös metsien kautta tapahtuva altistuminen monenlaisille mikrobeille saattaa sparrata immuunijärjestelmäämme hyödyllisellä tavalla. Tästä ei kuitenkaan vielä ole yksiselitteistä näyttöä.
Edellä kerrotut terveysvaikutukset ovat painavia syitä varmistaa se, että jokaisen kaupungin, lähiön ja kirkonkylän lähellä on kauniita, suojeltuja metsäalueita.
Suojelukiistojen yhteydessä ei kuitenkaan nykyään puhuta ihmisten hyvinvoinnista vaan luonnon monimuotoisuudesta ja metsien hiilinieluista.
Esimerkiksi Helsingin muutaman hehtaarin laajuista Stansvikin metsää on puolustettu näillä perusteilla, vaikka Suomessa ei elä sukupuuton uhkaamia lajeja ja vaikka Stansvikin vanhojen puiden suojelu pitäisi ilmakehästä poissa korkeintaan muutamia satoja tonneja hiiltä.
Vastapuolen argumentit liittyivät Helsingin kaupungin menettämiin muutaman miljoonan tai jokusen kymmenen miljoonan suuruisiin tuottoihin.
Jos näitä menetyksiä verrataan vanhojen puiden rauhoituksen kautta suojeltuun hiilivarastoon, jokaiselle hiilitonnille tulee melkoinen hintalappu. Kun keskustelu asemoidaan tällä tavalla, vastuullisille päättäjille ei jää paljoakaan liikkumavaraa.
Sen sijaan jos haarukoidaan, missä määrin Stansvikin metsän säilyttäminen vähentäisi verenpainetaudin, mielenterveysongelmien ja luunmurtumien aiheuttamia terveydenhoidon ja vanhustenhuollon kustannuksia, yhtälö kääntyy toisin päin.
Jälkimmäinen laskelma saa kaupungille tulevat muutaman miljoonan kiinteistötulot näyttämään teini-ikäisten viikkorahoilta.
Laskelmassa kannattaa muistaa myös se, että terveinä pysyvät kansalaiset tuottavat isommat verotulot kuin ennenaikaisesti sairastuneet tai vammautuneet.
Aarteen kolumnisti, metsänomistaja Risto Isomäki (s. 1961) tunnetaan tieteisromaaneistaan ja tietokirjoistaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
