Lapin ruska on yliarvostettua, sillä kaunein väriloisto on Etelä-Suomessa
”Lokakuun alku olisikin valkovuokkojen kukkimisajankohdan lisäksi hyvä hetki vierailla vanhoilla kotikulmilla.”Ruska on perheelleni juhlallista aikaa, sillä syyskuun loppupuolelle ajoittuu sekä minun ja puolisoni hääpäivä että lastemme syntymäpäivä.
Häitä suunnitellessa haaveilin, että vieraat heittäisivät päällemme riisin sijaan värikkäitä vaahteranlehtiä.
Australialaiset häävieraamme saapuivat meille pari päivää aiemmin, ja lehtien kerääminen oli heidän silloin 2- ja 4-vuotiaille lapsilleen juuri sopivaa tekemistä juhlia odotellessa.
Haave toteutui, vaikka suntio siitä hieman suuttuikin. Ei olisi kuulemma saanut sotkea kirkon pihaa.
Kun kolme vuotta myöhemmin kotiuduin kaksosvauvojen kanssa sairaalasta, en ehtinyt tehdä juuri muuta kuin imettää ja katsella ikkunasta oranssinpunaisena hehkuvia vaahteranlehtiä.
Pikkuhiljaa lehdet tippuivat tuulessa ja jäin katselemaan pelkkää puunoksaa. Pian satoikin jo ensilumi.
Tätä tekstiä kirjoittaessa odottelen brasilialaisia vieraita saapuviksi. Heidänkin vierailunsa ajoittuu ruska-aikaan, ja toivon, että syksyn värit tekevät vaikutuksen, vaikka ilma tuntuisikin kylmältä sateineen ja tuulineen.
Oulun seudulla ruska ei ole maamme hienoin, sillä metsien puusto on havupuuvaltaista. Puutarhojen koristekasvit ja vaahterat kuitenkin värittävät maisemaa.
”Lapin ruskan maailmankuulusta maineesta huolimatta uskallan olla sitä mieltä, että kaunein ruska on Etelä-Suomessa.”
Lapissa maaruska alkaa värjätä varvikoita jo elokuussa. Silmä lepää tunturi- ja vaaramaisemassa, joka hehkuu kirkkaanpunaisena.
Ruskan voimakkuus riippuu syksyn säästä. Kylmänä ja sateisena syksynä värit jäävät vaatimattomiksi.
Muistan erään lappilaismiehen todenneen, että hän ei edes toivo kovin voimakasta ruskaa, sillä muuten mielikin käy liian kiihkeäksi.
Lapin ruskan maailmankuulusta maineesta huolimatta uskallan olla sitä mieltä, että kaunein ruska on Etelä-Suomessa, jossa jaloja lehtipuita on paljon. Laaksot, lehdot ja puistot kutsuvat väri-ilotteluun.
Lokakuun alku olisikin valkovuokkojen kukkimisajankohdan lisäksi hyvä hetki vierailla vanhoilla kotikulmilla.
Vuodenaikojen vaihtelu on joka tapauksessa asia, jota kotimaassani arvostan ja jota olen ulkomailla asuessani kaivannut.
Syksyinen luonto on loputon askartelujen aarreaitta ja lehtikasa leikki-ikäisten temmellyskenttä.
Väreistä kannattaa imeä voimaa varastoon ennen kuin marraskuun harmaus valtaa maan.
Kirjoittaja on MT:n Pohjois-Suomen aluetoimittaja.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
