Länsi-Suomen yksityismetsät kärsineet pahiten myrskytuhoista ‒ katso tästä oman maakuntasi tilanne

Suihkuvirtaus kaatoi puita Ulla-myrskyn aikana Parkanossa vuonna 2025. Kuva: Rami Marjamäki

2020-luvulla Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa ja Satakunta ovat kärsineet pahiten myrskytuhoista suhteutettuna metsäpinta-alaan, kerrotaan Suomen metsäkeskuksen tiedotteessa.

Metsäkeskukseen on tullut ilmoituksia yksityismetsissä myrskytuhojen vuoksi tehtävistä hakkuista noin 182 000 hehtaarilta tällä vuosikymmenellä. Se on noin 1,4 prosenttia yksityismetsien pinta-alasta.

Erityisesti Eurajoen metsät ovat kärsineet myrskyistä. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella jopa neljänneksellä kunnan yksityismetsien pinta-alasta on ollut myrskytuhoja viime vuosina.

Länsirannikolla ja Pirkanmaalla metsätuhoja on aiheuttanut erityisesti viime vuodenvaihteessa riehunut Hannes-myrsky. Taivalkosken yksityismetsiin tuhoja aiheutti erityisesti Paula-myrsky vuonna 2021.

Ilmastonmuutos lisää myrskytuhojen määrää metsissä. Kun roudattoman maan aika pitenee, ovat metsät herkempiä tuhoille.

”Kun maa ei ole jäässä, puiden juuristo saa maaperästä vähemmän tukea ja juuripaakku kääntyy helpommin. Silloin voimakkaat tuulet voivat kaataa puita ja aiheuttaa tuhoja”, kertoo varavalmiuspäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistaja voi ennaltaehkäistä myrskytuhoja tekemällä taimikonhoidon sekä harvennukset oikea-aikaisesti.

Puulajeista erityisesti kuusi on herkkä tuulituhoille, koska sen juuret ovat maanpinnan myötäiset. Lisäksi lahoviat kasvattavat myrskytuhojen riskiä.

”Sekametsä kestää yhden puulajin metsää paremmin erilaisia tuhoja ja on hyvä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kun metsässä on eri puulajeja, hajauttaa se tuhoriskiä”, Hostikka sanoo.