Petoyhdyshenkilöt tekevät keskimäärin yli 50 tuntia vuodessa vapaaehtoistyötä

Petoyhdyshenkilö tutkimassa tuoreita ilveksen jälkiä. Kuva: Kai Tirkkonen

Petoyhdyshenkilöt ovat Suomen riistakeskuksen koulutuksen käyneitä ja nimittämiä vapaaehtoisia toimijoita. He ovat kärryillä alueensa suurpetokannoista ja käyvät tarkastamassa kansalaisten ilmoittamia suurpetohavaintoja. Vahvistetut havainnot kirjataan suurpetohavainnot yhteen kokoavaan Tassu-järjestelmään.

Suomen riistakeskus toteutti kesällä 2023 petoyhdyshenkilöille kyselyn, johon vastasi 1 127 petoyhdyshenkilöä.

Riistakeskuksen tiedotteen mukaan petoyhdyshenkilöt tarkastavat keskimäärin 35 havaintoa vuodessa. Noin 71–80 prosenttia havainnoista johtaa Tassu-kirjaukseen.

Eniten havaintotietoja saatiin omatoimisesti havainnoimalla sekä metsästäjiltä. Myös riistakameroiden sekä maa-, metsä- ja porotaloudessa työskentelevät henkilöt tuottivat havaintoja.

Vastaajat kokivat, että työn suurimpana haasteena on tiedonsaanti petojen liikkeistä. Tiedonsaantia hankaloittaa vastaajien mielestä petoyhdyshenkilöverkoston heikko tunnettuus sekä se, että petoyhdyshenkilöiden yhteystietoja on hankala löytää.

Vapaaehtoistyötä tekevä verkosto kattaa koko Suomen. Havaintojen keräämiseen käytettiin vuodessa keskimäärin 51 tuntia ja ajettiin 429 kilometriä. Vaikka havainnot ovat tärkeitä tutkimukselle ja hallinnolle, petoyhdyshenkilöt eivät koe saavansa arvostusta ja luottamusta.

”Muut havainnot osaamme tehdä, mutta susihavainnot kyseenalaistetaan. Luonnonvarakeskuksen tulisi tukea meitä korostamalla, että havaintomme pitävät paikkansa, kun niitä vertaa DNA-havaintoihin, käsitykseni mukaan näin myös on. Susihavaintoja en ole niin motivoitunut ilmoittamaan, koska ajan omalla kustannuksella ja jos minua ei uskota, niin mitä väliä”, kirjoitti yksi vastaajista.