Sijoitusyhtiöt ovat alkaneet kiinnostua metsistä

Kuva: Jaana Kankaanpää

Sijoitusyhtiö Taaleritehdas osti kesäkuussa Metsäliiton ja MTK:n Finsilvasta 40 prosentin osuuden, mikä merkitsee 53 000 hehtaarin siirtymistä sijoittajien käsiin.

”Metsät tuottavat sijoituskohteena tasaista kassavirtaa”, kertoo Taaleritehtaan metsäsijoituksista vastaava johtaja Jyrki Ketola.

Yhtiöllä on jo ennestään yksi metsärahasto, jolla on maata 13 000 hehtaaria.

Ketola kertoo, että kotimaisia metsäsijoittajia on paljon mutta vastaavia rahastoja vähän. Suomen metsiä omistavat ulkomaiset rahastot tulevat pääosin Saksasta.

Lukumääräisesti metsää omistavien osakeyhtiöiden määrä on hieman lisääntynyt muun muassa maatilojen yhtiöittämisen myötä.

Osakeyhtiöiden osuus metsistä on kuitenkin pudonnut hehtaareilla mitattuna, kertoo Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Jussi Leppänen.

Syynä on se, että suuret metsäteollisuusyhtiöt ovat myyneet metsiään.

Suomen suurin yksityinen metsänomistaja UPM omisti vuoden 2013 lopussa Suomessa 820 000 hehtaaria.

Toiseksi suurimman, Stora Enson Tornatorin metsävarat ovat 600 000 hehtaaria. Sitten tuleekin leveä rako Finsilvaan, jonka metsävarat ovat 135 000 hehtaaria.

Toinen selkeä muutos viime vuosina on ollut verotus- tai metsäyhtymien nousu perikuntien metsien kustannuksella. Syynä on ollut metsien pinta-alaverotuksesta luopuminen, jolloin perikunnista aikaisemmin saadusta erillisverotushyödystä on nykyään ollut pikemminkin haittaa.

Metsiä säilytetään yhteisomistuksessa, sillä pienten ja keskisuurten metsätilojen jakaminen vaikeuttaa tilojen metsätaloutta, ja jakaminen oikeudenmukaisesti on useimmiten erittäin hankalaa.

Leppänen kertoo, että vuonna 1990 perikuntia oli 18 prosenttia ja metsäyhtymiä 6 prosenttia yksityismetsistä.

Viime vuosikymmenen lopulla suhde oli muuttunut niin, että metsäyhtymiä oli jo enemmän kuin perikuntia. Perikuntien ja metsäyhtymien yhteisosuus on pysynyt vuosikymmenet noin neljäsosana kaikista metsätiloista.