Kiinteitä puupolttoaineita paloi ennätysmäärä viime vuonna – johtui kuumana käyvästä metsäteollisuudesta

Metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäytön kasvu neljänneksellä edellisvuodesta nosti sen käytön ennätyslukemiin. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin viime vuonna kiinteitä puupolttoaineita 23,5 miljoonaa kuutiometriä eli energiasisällöltään 45,7 terawattituntia.

Määrä oli tilastohistorian suurin. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltetut määrät kasvoivat kaikilla puupolttoainelajeilla, Luke kertoo tiedotteessaan.

Yhdessä pientaloissa käytetyn polttopuun kanssa kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäyttö nousi 30,4 miljoonaan kuutiometriin ja 61 terawattituntiin. Käytetyt määrät on esitetty kiintokuutiometreinä.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttöön vaikutti metsäteollisuuden raaka-aineeksi hakatun puumäärän lisääntyminen, mikä kasvatti metsähakkeen tarjontaa ja lisäsi metsäteollisuuden sivutuotepuuta.

"Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön väheneminen on lisännyt uusiutuvan energian kulutusta", Luken yliaktuaari Tuomas Niinistö sanoo.

Metsähakkeen käyttö – 10 miljoonaa kuutiometriä – koostuu lämpö- ja voimalaitoskäytöstä (9,4 miljoonaa kuutiota) ja pientalojen polttamasta metsähakkeesta (0,6 miljoonaa kuutiota).

"Metsähakkeen lämpö- ja voimalaitoskäytön kasvu neljänneksellä edellisvuodesta nosti sen käytön ennätyslukemiin.".

Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa metsähaketta kului neljännes enemmän kuin vuotta aiemmin, yhteensä 5,8 miljoonaa kuutiometriä. Pelkkään lämmöntuotantoon kuluneen metsähakkeen määrä kasvoi myös ennätyksellisesti 3,6 miljoonaan kuutiometriin.

Pienpuuta käytettiin metsähakkeen raaka-aineena ennätykselliset 5,8 miljoonaa kuutiometriä, ja määrä kasvoi kolmanneksella. Pienpuulla tarkoitetaan karsittua ja karsimatonta rankaa eli koko- ja kuitupuuta.

Hakkuutähteitä lämpö- ja voimalaitoksissa paloi 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Loput metsähakkeesta tehtiin kannoista (0,3 miljoonaa kuutiota) sekä järeästä, lähinnä lahovikaisesta tai pystykuivasta runkopuusta (0,6 miljoonaa kuutiota).

Metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuuta poltettiin 12,6 miljoonaa kuutiometriä. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli kahdella miljoonalla kuutiolla.

Puun kuori on energian tuotannon kannalta metsäteollisuuden tärkein sivutuote. Sen osuus poltetusta sivutuotepuusta oli 60 prosenttia eli 7,7 miljoonaa kuutiota (+ 13 %). Purua meni energiantuotantoon 3,3 miljoonaa kiintokuutiota (+ 48 %), ja teollisuuden puutähdehaketta 1,5 miljoonaa kiintokuutiota (+ 13 %).

Lisäksi kierrätyspuuta paloi 1,2 miljoonaa kiintokuutiota (+ 20 %). Puupellettien ja -brikettien osuus kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä oli alle kaksi prosenttia. Niiden käyttö kuitenkin kasvoi lähes puolella 0,3 miljoonaan kiintokuutioon (0,4 miljoonaa tonnia).

Puun energiakäytön lopulliset tiedot julkaistaan marraskuussa.

Lue myös

Yli puolet Suomen puusta päätyy energiaksi – metsäteollisuustuotteiden osuus on ollut laskussa

Puu syrjäyttää nopeasti turvetta voimalaitoksissa