Susi pelottaa eniten maastossa liikkuvia metsäasiantuntijoita, kertoo kysely: ”Media vähättelee susista aiheutuvia haittoja ja pelkoja”
Metsäalan Asiantuntijat ry teki helmikuussa työturvallisuuskyselyn maastossa työskenteleville jäsenilleen. Suden ja karhun kohtaamista pelkäsi yli kolmasosa vastaajista. Eniten harmia aiheuttavat kuitenkin pienet hyönteiset.
Iso osa metsäasiantuntijoista työskentelee säännöllisesti rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä. Kuva: mikko nikkinenSusi aiheuttaa eniten pelkoa metsässä työskentelevien keskuudessa, kertoo metsä- ja luonnonvara-alan asiantuntijoiden edunvalvontajärjestö Metsäalan Asiantuntijat ry (Meto).
Meto teki helmikuussa työturvallisuuskyselyn maastossa työskenteleville jäsenilleen. Kyselyyn vastasi lähes 800 metsäasiantuntijaa ympäri Suomen.
”Vastauksissa eniten huomiota saivat suurpedoista susi ja karhu. Niiden osalta havainnot ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Niiden kohtaamista pelkäsi yli kolmannes vastaajista, etenkin tihentymäalueilla”, kertoo Meton työturvallisuusvastaava, metsätalousinsinööri Ari Teittinen tiedotteessa.
Metsäasiantuntijat kokivat uutisoinnin petoasioissa epärealistiseksi 80 prosentissa vastauksista.
”Kirjallisissa vastauksissa uutisoinnista oltiin puolesta ja vastaan, mutta pääasiallinen viesti oli, että media vähättelee lähinnä susista aiheutuvia haittoja ja pelkoja.”
Metsäasiantuntijat kokivat uutisoinnin petoasioissa epärealistiseksi 80 prosentissa vastauksista.
Suurin osa metsäasiantuntijoiden kohtaamisista eläinten kanssa koski lentäviä hyönteisiä ja punkkeja.
”Pienin oli selvästi pahin, sillä punkit ja hirvikärpäset aiheuttivat eniten harmia maastossa työskenteleville, jopa lääkärin vastaanotolla käyntejä”, kertoo Teittinen.
Luonnonilmiöistä vaaraa ovat aiheuttaneet myrskyt, salamat, helle ja tykkylumi. Myös liukastumiset kallioilla ja jäätiköillä olivat aiheuttaneet vammoja.
Metsässä liikuttaessa oksat ja risut olivat silmään osuessaan aiheuttaneet tapaturmia. Suojaamattomat kaivot ja vesikuopat mainittiin myös vastauksissa.
”Tiestön huono kunto koettiin hyvin monessa vastauksessa vaaratekijäksi liikuttaessa autolla maastoon. Alemman tieverkoston todella huono nykyinen kunto aiheuttaa usein vaaratilanteita”, sanoo Teittinen.
Iso osa työskentelee säännöllisesti rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä.
Satojen metsäasiantuntijoiden työalue sijaitsee Suomen itärajalla. Iso osa työskentelee säännöllisesti rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä.
”Luvattomien rajanylittäjien aikaansaama uusi uhka nousi meillä keskusteluun työturvallisuuskyselyn teon jälkeen”, sanoo Teittinen.
Osa metsäalan työnantajista on jo hakenut metsäasiantuntijoille Rajavartiolaitokselta koulutusta rajan yli luvatta tulleiden kohtaamiseen ja havaitsemiseen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
