Ministeri Essayah lyttää EU:n metsäkatoasetuksen: ”Hyvä esimerkki huonosti tehdystä lainsäädännöstä”

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan toimeenpanoon huhuillaan epävirallisesti jo lykkäystä, mutta virallista tietoa siitä ei ole tullut. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER.  

EU:n metsäkatoasetukseen liittyvä siirtymäaika yrityksille lähenee loppuaan, mutta siihen liittyvät tulkintaohjeet ja tietojärjestelmät sekä eri maita koskevat riskiluokitukset eivät toistaiseksi ole vaadittavalla tasolla. Siirtymäajan jälkeen esimerkiksi metsäkatoa aiheuttavan naudanlihan myymisestä EU-alueella pitäisi tulla sakko, jonka enimmäismäärä on vähintään neljä prosenttia yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta unionin alueella.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan toimeenpanoon huhuillaan epävirallisesti jo lykkäystä, mutta virallista tietoa siitä ei ole tullut. Hänen mukaansa hyvää tarkoittava päämäärä esimerkiksi Brasilian sademetsien laittomien hakkuiden estämisestä on ollut lopulta hankala toteuttaa.

”Hyvä esimerkki huonosti tehdystä lainsäädännöstä”, hän sanoo.

Metsäkatoasetus tuli voimaan kesäkuussa 2023, ja siihen liittyvä siirtymäaika jatkuu pääosin tämän vuoden loppuun saakka. Metsäkadoksi katsotaan asetuksessa metsän raivaaminen maatalouskäyttöön.

Asetuksen piirissä ovat soija, öljypalmu, kahvi, kaakao, kumi, nautakarja ja puu. Asetuksella on tarkoitus hillitä muun muassa EU:n ulkopuolelta tulevien ja metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myymistä unionin alueella, mutta se koskee yhtä lailla myös EU-alueen tuottajia.

Essayah kommentoi asiaa medialle maanantaina EU-alueen maatalousministerien kokouksen yhteydessä Brysselissä. Hän sanoi uskovansa, että tilanne on väistyvälle komissiolle todella kiusallinen.

Myös toinen Suomelle tärkeä aihe maatalousministerien kokouksessa liittyy metsiin. Suomi on osana laajempaa maaryhmää vaikuttamassa komission ehdotukseen, jossa ollaan luomassa EU-tasoista sääntelyä metsien monitoroimiseen.

Suomen pelkona on, että esimerkiksi ilmastonmuutosta varten laadittavat mittarit metsien monitoroinnille tulevat kalliiksi. Siksi Suomessa ei haluta antaa komissiolle vapaita käsiä laatia mittareita.

”Tätä ei voi päästää käsistä, jos emme tiedä, mitä siellä on”, Essayah sanoo.

STT:n näkemässä maaryhmän kirjallisessa huomautuksessa arvioidaan muun muassa, että komission ehdotus pitäisi saada linjaan läheisyys- ja suhteellisuusperiaatteiden kanssa.

Läheisyysperiaatteen mukaan EU:n tulisi toteuttaa toimia vain, jos ne ovat tehokkaampia kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutetut toimet. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti puolestaan pitäisi välttää muun muassa kohtuuttoman taakan synnyttämistä sääntelyllä.

Kirjallista huomautusta ovat olleet antamassa Suomen lisäksi Ranska, Ruotsi, Itävalta ja Slovenia. Sitä tuki jo ennen kokousta seitsemän maata, minkä lisäksi vielä kuusi maata käytti Essayahin mukaan kokouksessa tukevan puheenvuoron.

Käytännössä komission on pakko huomioida kritiikki, jos se mielii saada tarvittavan määräenemmistön jäsenmaista sääntelyn taakse.