Kuusikoiden riskit muuttivat ajattelua: Mänty nousi ykköseksi metsän uudistamisessa

Pohjois-Suomessa suosituin puulaji on mänty. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan Lapin metsistä valtaosa uudistetaan männyllä. Kuva: Pasi Leino

Kuusen suosio on laskenut metsän uudistuksessa. Nykyisin hakkuiden jälkeen istutetaan tai kylvetään eniten mäntyä.

Suomen metsäkeskuksen viime vuoden metsänkäyttöilmoitusten mukaan jo yli puolet metsistä aiottiin uudistaa männyllä. Kuusen osuus oli 44 prosenttia ja rauduskoivun yli 5 prosenttia.

Muita puulajeja käytetään talousmetsien uudistamisessa vain pieniä määriä.

Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit vaihtelevat paljon alueittain. Pohjois-Suomessa suosituin puulaji on mänty. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan Lapin metsistä valtaosa uudistetaan männyllä.

Sen sijaan Kanta-Hämeen metsistä vain alle viidesosa ilmoitettiin uudistettavaksi männyllä. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossakin männyn osuus oli selvästi alle kolmannes.

”Kuusta käytetään vähemmän kuin aiemmin ja rauduskoivua enemmän. Tämä voi johtua siitä, että metsänomistajat tietävät metsätuhoriskistä kuusikoissa. Puulajien valikoimaa on suositeltavaa lisätä myös monimuotoisuuden vuoksi”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Kuusta viljellään eniten Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Kuusen käyttö metsän uudistamisessa on kuitenkin selvästi vähentynyt näissäkin maakunnissa viime vuosina.

Viime vuonna rauduskoivua istutettiin metsän uudistusaloille hieman aiempaa enemmän. Metsänomistajia kiinnostavat jalostetut rauduskoivun taimet, jotka kasvavat nopeasti.

”Rauduskoivun yleistymistä on rajoittanut pelko hirvituhoista sekä huoli taimien saatavuudesta. Nykyisin rauduskoivun taimia saa taimitarhoilta hyvin ja monet metsänomistajat ovat lisänneet tietoisesti lehtipuun määrää metsissään.”

Remes arvioikin, että rauduskoivun viljely lisääntyy eteläisessä Suomessa tällä vuosikymmenellä.

Metsänkäyttöilmoitusten mukaan rauduskoivua viljellään eniten Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Pohjois-Suomessa sekä suovaltaisissa maakunnissa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla, rauduskoivun käyttö on vähäistä.

Harvinaisempia puulajeja, kuten hieskoivua, tervaleppää ja tammea, käytetään metsän uudistamisessa vain vähän. Näitä puulajeja istutetaan usein pääpuulajien joukkoon, kun halutaan kasvattaa sekametsää.

Harvinaisemmista puulajeista istutetaan eniten lehtikuusta.

Suomen metsäkeskukseen tuli viime vuonna metsänkäyttöilmoituksia uudistushakkuista yli 200 000 hehtaarille. Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään puulaji, jolla metsä uudistetaan hakkuun jälkeen.

Yli kaksi kolmasosaa metsän uudistamisista suunniteltiin tehtäväksi istuttamalla puuntaimia. Kolmasosa uusista taimikoista perustetaan siementen kylvöllä tai luontaisesti uudistaen. Luontaisessa uudistamisessa taimet syntyvät uudistusalalle jätettävien puiden tai reunametsien puiden siemenistä.