Asiantuntijan ohjeet hiilineutraaliuteen: Hakkuupuun vähimmäismitat lakiin ja vero energiapuun käytölle

Emeritusprofessori Markku Ollikainen näkisi mielellään enemmän järeää metsää. Siihen päästäisiin lakiin kirjatuilla hakattavien puiden minimimitoilla. Kuva: Johannes Wiehn

Suomelle on luotavissa selkeä tiekartta, jolla hiilineutraaliustavoite 2035 voidaan saavuttaa. Tavoitteen saavuttaminen vahvistaisi sekä kansantalouden kasvua että metsätalouden kestävyyttä, toteaa ympäristöekonomian emeritusprofessori Markku Ollikainen.

Ollikainen esittää, että metsälakia uudistettaisiin niin, että nykyisiä hyvän metsänhoidon suosituksia kirjattaisiin sinne velvoittavina. Velvoitteet koskisivat hakkuiden puuston minimi-ikää ja -kokoa.

Toinen metsiä koskeva toimi olisi hiilivuokramekanismi, jossa metsänomistajille maksettaisiin hiilen sitomisesta metsiin. Yksityismetsätalouden kannattavuutta ”hiilenvuokraus” ei Ollikaisen mukaan heikentäisi.

Kolmanneksi selvitysmies esittää valtion metsien hakkuiden supistamista nykyiseen verrattuna kahdella miljoonalla kuutiolla vuosittain.

Ollikainen näkee, että vaikka toimet alkuun rajoittaisivat hakkuita, pitkän päälle puuston järeytyminen palauttaisi lähes ennalleen metsänomistajien hakkuutulot ja metsäteollisuuden puunsaannin. Valtion hakkuiden supistaminen saattaisi Ollikaisen mukaan jopa nostaa yksityisten metsänomistajien kantorahatuloja.

Esitykset sisältyvät Ollikaisen ja hänen työryhmänsä hahmottelemaan ohjelmaan Suomen hiilinielutavoitteen saavuttamiseksi. Keskustelualoitteeksi tarkoitetun tiekartan tilasi Koneen säätiö. Ohjelma julkistettiin perjantaina 29. elokuuta.

Metsätalouteen liittyy myös hiilineutraaliustavoitteeseen pyrkimisen toinen pääkeino eli sähkökattilainvestointien lisääminen. Se vähentäisi kuitupuun polttamista energiaksi. Ehdotuksessa kuitupuuta jäisi enemmän metsäteollisuuden käyttöön, mikä kokonaisuudessa vähentäisi hakkuiden tarvetta.

Sähkökattilainvestointeja joudutettaisiin asettamalla vero energiapuun ensisijaiselle käytölle vuodesta 2026 eteenpäin, Ollikainen esittää. Aluksi vero olisi alhainen, mutta nousisi siitä.

Hiilineutraaliutta ei Ollikaisen mukaan saavuteta ilman teknisiä nieluja. Hän ehdottaa, että valtio ostaisi hiilidioksidia haudattavaksi Pohjanmeren kaasukenttiin.

Loppu nielutavoitteesta katettaisiin ostamalla niin sanottuja itmoja, Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia hiilikrediittejä. Hiilen päästöoikeuksia ei tosin uskota juuri tulevan markkinoille.

Joka tapauksessa selvityksen mukaan näillä keinoilla metsänieluja saataisiin lisää kahdeksan miljoonaa tonnia, teknisistä nieluista ja itmoista 12 miljoonaa tonnia ja muista toimista kuten turvemaiden vettämisestä kuusi miljoonaa tonnia.

Kun maaperäpäästöt huomioidaan, nettonieluksi muodostuisi 14 miljoonaa tonnia. Se vastaisi pitkälle Suomen vuodelle 2035 ennakoituja fossiilipäästöjä, joiksi on arvioitu 14–18 miljoonaa tonnia.

Ollikainen arvioi toimien jopa voimistavan Suomen taloudellista kasvua.

”Kansantuotteen arvioidaan kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin kaksi miljardia euroa enemmän kuin perusuran vaihtoehdossa, jossa uusia toimia ei tehtäisi”, todetaan Koneen säätiön tiedotteessa.

Säätiö julkisti selvityksen hallituksen budjettiriihen alla. Se toivoo riihestä päätöksiä, joilla edistettäisiin hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

”Asian tarkastelu kansantalouden tasolla on tärkeää, sillä tällä hetkellä keskustelu hiilinieluista ei aina pohjaudu tutkittuun tietoon”, sanoo Koneen säätiön Metsän puolella -aloitteen muutosjohtaja Mari Pantsar.