Tältä näyttää järeiden tuhopuiden korjuu Saksassa – "Luonnonsuojelijat sanoo, että metsäkoneet tuhoaa metsää"
Kirjanpainajatuhot työllistävät muutamia suomalaisyrityksiä Saksassa.
Oskari Piironen saapui ensimmäisen kerran Saksaan vuonna 1999 tuulituhojen takia.Kuopiolaisyritys FinnHarvest on korjannut Keski-Euroopan hyönteistuhoja tammikuusta asti.
Suomalaisten työpäivät kuluvat erityisesti kirjanpainajatuhojen siivoamiseen Luoteis-Saksan Paderbornissa.
Kirjanpainajatuhot ovat edenneet leudon talven vuoksi, eikä kesää kohden lämpenevä sää ole helpottamassa tuholaisten leviämistä.
Kysyntää Saksan puumarkkinoilla on tällä hetkellä vain kuusitukilla, jonka hinta on kuitenkin sakannut alkuvuodesta.
Alhaisen hinnan takia metsänomistajat odotuttavat hakkuitaan parempien hintojen toivossa, FinnHarvestin Saksan toimintojen johtaja Manuel Schmid kertoo MT:lle.
”Kaikki sahat ovat ihan tukossa ja tehtaat pystyvät päättämään yksin puun hinnan. Kaksi vuotta tilanne oli ihan toinen ja nyt metsänomistajat saavat meidät juuri ja juuri maksettua."
FinnHarvest vaalii hyviä suhteita Saksaan. Tarkoituksena on, että Keski-Eurooppaan voidaan palata uudelleen aina silloin, kun apua tarvitaan.
”Tuhopuut pitää saada pois, mutta meille vielä tärkeämpää on, että meillä on työllemme täällä jatkuvuus", Schmid kertoo.
Tuhot ovat pakottaneet metsänomistajat hakkaamaan metsiään myös Tshekissä, Pohjois-Itävallassa ja Slovakiassa. FinnHarvest ei kuitenkaan työskentele Saksan lisäksi muissa Keski-Euroopan maissa, ainakaan toistaiseksi.
”Myös muita maita pidetään silmällä, mutta suhteet ovat parhaat Saksassa."
Schmidin mukaan asenteet metsätaloutta kohtaan eroavat jyrkästi Saksan ja Suomen välillä.
Saksan ympäristöjärjestöt ovat etulinjassa vaatimassa hakkuiden vähentämistä. Edes tuhopuiden korjuita ei katsota hyvällä, ja nyt puolet hakkuukoneista seisookin maastovaurioriskin takia.
Toisin kuin Suomessa, metsänomistajat eivät kerro korjuumääriään. Tarkkojen mottimäärien julkaiseminen aiheuttaisi turhaa vastakkainasettelua, Schmid valaisee.
"Suomessa metsätaloudella on pitkä historia. Täällä luonnonsuojelijat sanoo, että metsäkoneet tuhoaa metsää. He eivät ymmärrä, että vanhojen puiden poistamista tarvitaan."
”Saksassa nyt 60 prosenttia koneista seisoo sään takia. Kuljettavat pelkäävät, että tulee painautumia."
Myös Schmidin porukka pohtii, pitäisikö heidän palata takaisin Suomeen. Jatkuvat sateet vaikeuttavat työskentelyä.
"Iso pettymys, jos joudutaan lähtemään kotiin. Jos nyt olisi tullut soitto tulla tänne, niin ei oltaisi varmaan tultu."
Oskari Piironen on yksi niistä metsäkoneammattilaisista, jotka saapuivat Saksaan tuulituhojen perässä vuonna 1999.
Nyt FinnHarvestin korjaamasta puusta valtaosa on kirjanpainajatuhoja, mutta myös tuulituhoja on syntynyt talven aikana.
Korjuussa on Piirosen mukaan eroja Suomen ja Saksan välillä.
"Ollaan tässä konehommassa Saksaa edellä, 30 vuotta ollaan pidempään harjoiteltu", hän vertaa Suomea ja Saksaa.
Tuholaispuiden korjuuta on pitänyt harjoitella kuitenkin erikseen.
"Kun kuori on irti, mittaus on haasteellisempaa. Koska nämä on sertifioituja mettiä, niin ei saa tulla urapainaumia. Suomessa ei ole myöskään urakulttuuria, eli että aina liikuttaisiin samoilla urilla", Piironen luettelee.
Piirosen mukaan harmillista on, että kuitupuulle ei ole nykymarkkinoilla käyttöä. Ne joudutaan pätkimään metsään.
"On aika lailla haasteellista saada työ kannattamaan. Jos saataisi viedä ne (kuitupuut) tienvarteen ja saataisi siitä tekopalkka. Nyt ne on jouduttu ilmaisiksi pätkimään."
Lue myös:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
