Jyväskyläläiset europarlamentaarikot Henna Virkkunen (kok.) ja Mauri Pekkarinen (kesk.) arvioivat, että Euroopan unionin tiukkeneva ilmastopolitiikka aiheuttaa lähitulevaisuudessa uuden väännön metsien käytöstä.
"Viime parlamenttikaudella käytiin kovia vääntöjä siitä, saako Suomi käyttää kestävästi omia metsiään. Saimme LULUCF-asetuksen ja energia- ja ilmastodirektiivin osalta aikaan Suomen kannalta varsin hyviä tuloksia, mutta edessä on jälleen uusi kamppailu, kun EU kiristää ilmastotavoitteitaan", Virkkunen toteaa.
Virkkusen mukaan europarlamentin koostumus on muuttunut viime kaudesta.
"Parlamentin voimasuhteet muuttuivat eurovaaleissa siten, että parlamentissa on entistä vähemmän kestävän metsätalouden ja metsien käytön ymmärtäjiä. Suojelunäkökulma korostuu ja meillä suomalaismepeillä on iso työ vakuutella ihmisiä parlamentissa ymmärtämään, että metsiä voidaan käyttää kestävästi", Virkkunen pohtii.
Kokoomusmeppi toivoo, että Sanna Marinin (sd.) hallitus ottaisi vahvempaa roolia asiassa.
"Toivoisin, että Suomen hallitus aktivoituisi enemmän eurooppalaisessa päätöksenteossa metsäasioiden osalta."
Mauri Pekkarinen huomauttaa, että Suomen linjaamat ilmastotavoitteet ovat vielä EU:takin kunnianhimoisempia.
"Kun ilmastopolitiikka kiristyy EU:ssa ja kansallisesti, vaikuttaa se väistämättä metsien käyttöön. Kotimaisen kestävän metsien käytön edellytykset on turvattava."
Pekkarisen mukaan Euroopassa metsäalueiden määrä on jatkuvasti kasvanut vuodesta 1990 lähtien.
"Suomi on ylivoimaisesti EU:n metsäisin maa. Metsät peittävät 33 prosenttia EU:n ja peräti 73 prosenttia Suomen maa-alasta."
Suomessa on kaikista EU-maista myös eniten suojeltuja metsiä.
"Mitä hiilinieluihin tulee, niin tähän samaan metsien käyttöä koskevaan LULUCF-keskusteluun palataan taas ensi kesänä ilmastotavoitteiden yhteydessä. Esillä on myös red II -direktiivi, jonka puitteissa määritellään esimerkiksi se, millainen puu luokitellaan uusiutuvaksi", Pekkarinen sanoo.
Pekkarinen korostaa, että LULUCF-asetuksessa jokainen pilkun paikkakin on ratkaiseva.
"EU-systeemissä asetus tulee sellaisenaan, pilkkuineen kaikkineen, voimaan kansallisessa lainsäädännössä. Direktiivejä voi kansallisesti vähän soveltaa."
