Metsä

Uusi metsästrategia linjaa sektorin tulevaa keskustelua – miltä metsävuosi 2021 EU:ssa näyttää?

Metsävuosi 2021 pitää sisällään uusia energia- ja ilmastolakeja sekä metsästrategian.
Hanne Manelius
Komission tavoitteena on saada Eurooppaan kolme miljardia uutta puuta vuoteen 2030 mennessä.

Euroopan unionin metsävuosi 2021 alkaa vauhdilla, kun Euroopan komission odotetaan julkaisevan uudistettu metsästrategia alkuvuoden aikana.

Strategia on tärkeä, koska se viitoittaa tietä tuleville metsäpäätöksille. Tavoitteena on, että siihen voidaan nojata aina, kun EU ottaa kantaa metsien käyttöön.

Koko EU:n lainsäädännön valmistelua – myös metsästrategiaa – ohjaa vahvasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Vihreiden tavoitteiden takia myös metsät ja niiden käyttö ovat komission kiinnostuksen kohteena.

Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto sorvasivat jo syksyllä mielipiteensä siitä, millainen EU:n uudistetusta metsästrategiasta pitäisi tulla.

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaan (kok.) valmistelema – ja kestävää metsänhoitoa sekä biotaloutta painottava – raportti sai EU-parlamentin enemmistön kannatuksen. Myös jäsenmaiden ministerit linjasivat, että metsäsektorin taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä tulee katsoa kokonaisuutena.

Äänestys Euroopan parlamentissa ei ollut yksiselitteinen, vaan usean euroedustajan mielestä metsästrategia pitäisi sitoa tiiviimmin yhteen metsien suojelua ja ennallistamista painottavan EU:n monimuotoisuusstrategian kanssa.

Viime vuonna EU:n metsäkeskustelua värittivät Eurooppaa mittavasti koetelleet metsätuhot ja -palot. Odotettavissa onkin, että komissio linjaa metsästrategiassaan sitä, miten Euroopan metsistä saadaan entistä kestävämpiä muuttuvassa ilmastossa.

Metsästrategian valmistelun lisäksi metsiin otetaan kantaa rahoitussääntelyssä, kun komissiolta odotetaan vihreän rahoituksen ilmastokriteerejä.

Rahoitusmarkkinoiden kestävyyskriteerien taustalla on EU:n tavoite ohjata rahoitusmarkkinoita ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin sijoituksiin.

Loppuvuonna julkaistun taksonomia-ehdotuksen mukaan jatkossa edullisemman rahoituksen saaminen edellyttäisi tarkkaa seurantaa muun muassa metsätilan hakkuutavoista, hiilidioksidipäästöistä ja biologisesta monimuotoisuudesta.

Metsäsektorin huoli on, että säädös tuo metsänomistajille ja metsäteollisuudelle kasoittain uusia raportointivelvollisuuksia sekä vaihtelevia kriteerejä siitä, kuinka kuvata kestävää metsänhoitoa. Komission luonnostelemat rahoituskriteerit voisivat rajata suomalaisen metsätalouden kokonaan rahoitettavien toimenpiteiden ulkopuolelle.

Esimerkiksi metsien kasvua lisäävä lannoitteiden käyttö tai juurikäävän torjunta urealla ovat komission luonnoksessa pannassa.

Metsät nousevat keskiöön myös ilmastokeskustelussa. Koska EU tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, komissio esittää kesän aikana uutta ilmastolainsäädäntöä maankäytölle ja metsille.

EU aikoo uudistaa kesään mennessä ilmasto- ja energialainsäädäntönsä. Syynä ovat myös entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet, joiden mukaan päästöjen tulee leikkaantua 2030 mennessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta.

Kolme vuotta sitten valmistunut maankäytön ja metsien päästöjä ja nieluja kuvaava lulucf-laskelma on monimutkainen laskentakokonaisuus, johon vaikuttavat vuosien 2000–2009 hakkuutasot. Komission tämän vuoden tehtävänä on tehdä laskelmasta selkeämpi.

Metsäsektori on pitänyt tärkeänä, että niin kutsutusta metsien käytön historiallisesta referenssitasosta luovuttaisiin, ja että nielujen kehitystä tarkastella sen sijaan ajantasaisen tiedon perusteella.

Lisäksi komission on vihjannut, että metsien hiilensidontaa tulisi kasvattaa. Huhujen mukaan komissio suunnittelee sertifikaattia, jolla luotaisiin kriteerit hiilen sidonnalle. Tämän kautta hiilinielujen kasvattamisesta voisi tulla metsänomistajille rahallinen kannuste.

Lue myös:

Lannoitus ja juurikäävän ureatorjunta eivät komission luonnoksen mukaan edusta kestävää metsätaloutta – EU:n uudet kestävyyskriteerit iskisivät investointeihin

EU:n tuore ilmastotavoite uhkaa tuoda uutta sääntelyä metsille – Marin: "Tavoite pitää saavuttaa päästöjä vähentämällä

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Petturisyytökset EU:n metsä-äänestyksissä kirpaisivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä: "Sanomisiani vääristeltiin ja höystettiin isänmaan petturuudella"

EU-valiokunnassa tiivis väittely metsien kunnosta – Silvia Modigin mielestä Suomen metsät ovat monimuotoisuuden kannalta "lähes Euroopan huonoimmat"

EU-valiokunta hakee metsien määritelmiin joustoja biodiversiteettilausunnossa – "Jäsenmaita ei voi panna yhteen muottiin"

"Mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita", laskennalliset päästöt tulisivat Suomelle kalliiksi