Metsä

EU-komissio julkaisee keskiviikkona hallitusta repiviä ilmasto- ja energiaesityksiä, jotka vaikuttavat metsänomistajiin ja metsäteollisuuteen – "Tässä keskustellaan siitä, paljonko annamme siimaa komissiolle"

EU:n metsäpäätökset jakavat hallitusta kahtia. Ministeri Ohisalo arvosteli keskustaa ja SDP:tä hallituksen vastaisista toimista.
Rami Marjamäki
Koko EU-komission lainsäädännön valmistelua ohjaa vahvasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Green Deal). Kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden takia myös metsät ja niiden käyttö ovat komission kiinnostuksen kohteena.

Euroopan komissio julkaisee EU:n metsästrategian ja suuren ilmasto- ja energiapakettinsa, Fit for 55:n, keskiviikkona. Vaikka ilmastolainsäädäntökokonaisuus osuu moneen eri sektoriin, Suomen katseet kääntyvät erityisesti metsiin.

EU:n historiallisen paketin taustalla ovat entistä kunnianhimoisemmat ilmastotavoitteet, joiden mukaan päästöjen tulee leikkaantua 2030 mennessä 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Lisäksi EU:sta tavoitellaan hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä.

EU:n metsästrategiasta on tulossa ylätason paperi, johon voidaan nojata aina, kun EU ottaa kantaa metsiin.

Komissiosta tihkuneiden tietojen mukaan tuleva metsästrategia ottaa kantaa jäsenmaiden metsänhoitoon. Odotettavissa on, että mukana on mainintoja EU-tason metsäsuunnittelusta sekä suositeltavista metsänhoitotoimenpiteistä. Muun muassa avohakkuita tulisi jatkossa välttää, komission ensimmäisistä papereista selviää.

Komission kanta vaikuttaa poikkeavan Euroopan parlamentin sekä jäsenmaiden neuvoston mielipiteistä.

Euroopan parlamentin metsästrategia painottaa, että jäsenmaiden tulee voida päättää metsistään ja niiden hoidosta itse. Jäsenmaiden ministerit linjasivat, että myös metsäsektorin tuomat taloudelliset hyödyt tulisi ottaa strategiaan mukaan.

Äänestys Euroopan parlamentissa ei ollut yksiselitteinen, vaan usean euroedustajan mielestä metsästrategia pitäisi sitoa tiiviimmin yhteen metsien suojelua ja ennallistamista painottavan EU:n monimuotoisuusstrategian kanssa

Hallituksen sisällä on paljon ristivetoa siitä, pitäisikö metsästrategiassa painottaa ennemmin luonnon monimuotoisuustoimia vai talouskäyttöä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on arvostellut kovin sanoin EU:n metsästrategian ensimmäisiä luonnoksia, kun taas sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) syytti viime viikolla SDP:tä ja keskustaa hallituksen vastaisesta toiminnasta metsästrategian suhteen.

MT kirjoitti hallituksen eripurasta jo aiemmin. Leppä kirjelmöi yhdessä muiden EU-ministerikollegoiden kanssa komissioon, jotta metsästrategialuonnosta muutettaisiin.

MTK painottaa, että komissio ei saisi kahmia toimintavaltaa metsiin liittyvissä päätöksissä.

"Nyt on kyse suurista periaatteellisista kysymyksistä. Tässä keskustellaan siitä, kenellä on mandaatti päättää metsistä ja paljonko annamme siimaa komissiolle. Metsät ovat ympäri Eurooppaa niin erilaisia: Meillä on jäsenmaita, joissa puut ovat puistoissa ja Suomen kaltaisia maita, joissa maa on yhtä metsää", MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoi ennen ilmastopaketin julkaisua.

Metsät nousevat keskiöön myös maankäytön ja metsätalouden ilmastolaskennoissa, eli niin kutsutun lulucf-sektorin päästöjen ja nielujen kartoittamisessa.

Komissiosta vuotaneiden tietojen mukaan jäsenmaille osoitettaisiin oma nielutavoite, joka johtaisi yhteensä 310 miljoonan hiilidioksiditonnin nieluihin 2030 mennessä.

Kolme vuotta sitten valmistunut maankäytön ja metsien päästöjä ja nieluja kuvaava lulucf-laskelma on monimutkainen laskentakokonaisuus, johon vaikuttavat vuosien 2000–2009 hakkuutasot.

Komission suunnitelmana on tehdä laskelmasta selkeämpi, ja luopua nykyisestä "vertailutasolaskelmasta".

Suomen metsäala on pitänyt tärkeänä, että nielujen kehitystä tarkasteltaisiin historiallisten hakkuiden sijaan ajantasaisen tiedon perusteella.

Euroopan komissio harkitsee lisäksi aloitetta, jossa metsänomistajille maksattaisin nielujen lisäämisestä.

MTK on suhtautunut tähän varoen. "Se, että EU:lla olisi julkisia varoja käyttää tähän, niin suhtaudun skeptisesti. Metsänomistajilla on suuri ilmastovarallisuus, mutta on kallista ilmastopolitiikkaa alkaa varastoimaan puuta metsiin", Marttila sanoo.

Kolmas metsiä koskeva lainsäädäntöpaketti koskee uusiutuvan energian direktiiviä, joka määrittää sen, millainen puunkäyttö energiaksi on kestävää.

Euroopan komissio valmistelee tiukennuksia metsäbiomassan energiakäytön kestävyyskriteereihin.

Tiukennuksia on mahdollisesti luvassa läpimittavaatimuksiin sekä energiapuukorjuuseen kelpaavien metsien määritelmiin. Tämä voisi tarkoittaa sitä, että vanhoista tai luonnontilaisista metsistä sekä turvemailta ei voisi jatkossa korjata kestäväksi todettua energiapuuta.

Komission ilmastopaketti koskee metsien lisäksi useita muita sektoreita.

Odotuksissa on, että komissio esittäisi päästökaupan laajentamista tie- ja meriliikenteeseen sekä rakennusten päästöihin. Uudistukset voisivat tarkoittaa muun muassa polttoaineiden hinnan nousua.

Ilmastopaketin odotetaan myös vauhdittavan siirtymää kohti sähköautoja. Komissiolta odotetaan esitystä, mihin mennessä uusien polttomoottoriautojen myynti tulisi lopettaa EU:ssa.

MT.fi seuraa ilmastopaketin julkaisua koko loppuviikon. Komission odotetaan julkaisevan esitykset huomenna keskiviikkona iltapäivällä.

Lue myös:

Kaikki keinot pöydälle – EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan täysremontti käynnistyy

EU-vuoto: Suomelle vaikeat kirjaukset ovat lievenemässä tulevassa metsästrategiassa – hallituksen eripura aiheesta jatkuu

EU:n metsäpäätökset jakavat suomalaismepit kahteen leiriin – yhdeksän europarlamentaarikkoa julkaisi huolestuneen kirjeen tulevasta ilmastosääntelystä

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

EU vienyt jo vallan metsissämme

EU:n suhde kansalaisten metsiin on kuin suoraan Ultra Bran kappaleesta – ”Sinä et heitä kiinnosta; seisot heidän edessään vailla nimeä”

Metsänomistaja hyötyy EU:n uudesta nielulaskennasta – komissio suunnittelee hiilisertifikaattia, joilla metsänomistajien hiilinielut tulisivat osaksi päästökauppaa

Jos EU:lla olisi toimivaltaa metsissä, talouspuoli näkyisi linjauksissa enemmän