Metsä

Helsinkiin nousee käsityönä veistettyjen hirsitalojen rivistö sadan vuoden tauon jälkeen

Talot todistavat, että perinteisellä rakennustavallakin voi saavuttaa parhaan energialuokituksen.
Kari Salonen
Honkasuon hirsitalot varastoivat pihataloineen satoja kuutiometrejä puuta. Tavoitteena on, että talot kestäisivät pystyssä vähintään 200 vuoden ajan.

Suomen pääkaupunkiin rakennetaan ainakin sadan vuoden tauon jälkeen ensimmäinen kaksikerroksinen rivitalo käsityönä veistetystä hirrestä, kun Rakennusasiaintoimisto Aarteen seitsemän hirsirungon kokonaisuus nousee Honkasuon kaupunginosaan Helsingin pohjoislaidalle.

Rakennushankkeen synty liittyy vahvasti ilmastokriisiin ja hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n hälyttävään raporttiin vuodelta 2018.

"Sanoin, että nyt täytyy Jukka kääriä hihat ja tehdä mitä me voidaan", kertaa talot suunnitellut arkkitehti Minna Aarnio.

Jukka on Aarnion puoliso, rakennusinsinööri Jukka Reinikainen.

Tehdäkseen osuutensa ilmastokriisin torjumiseksi pariskunta perusti suunnittelu- ja rakennuttajayrityksen, myi lähes kaiken omaisuutensa, haali lainaa mistä sai ja haki sopivaa tonttia Helsingin kaupungilta.

Kolme vuotta myöhemmin työmaalla on pystyssä viisi asuintalon runkoa ja niiden piharakennukset. Valmista pitäisi olla ensi keväänä. Hirsipinta näkyy sekä ulos että sisälle.

"Kutsun tätä puubrutalismiksi", Aarnio nauraa.

Aarnio korostaa puun merkitystä hiiltä sitovana ja varastoivana rakennusmateriaalina. Puun käytön vaikutus ilmastoon on päinvastainen kuin betonilla, jonka valmistaminen tuottaa suuret hiilidioksidipäästöt.

Aalto-yliopiston tuoreen selvityksen mukaan Suomen suuriin kaupunkeihin voisi sitoa vuosittain yhteensä satoja tuhansia tonneja hiilidioksidia, jos nykymenetelmät vaihdettaisiin massiivipuurakentamiseen.

"Mikään piperrys rakennusten energiatehokkuudessa ei ratkaise tavanomaisen rakentamisen valtaisaa hiilipiikkiä."

Aarnion mielestä ekologista rakentamista on kuitenkin vaivannut tekemisen puute. Puhetta ja selvityksiä riittää, on yksittäisiä pellepelottomien ekotaloja, mutta tavallinen asunnonostaja saa tyytyä teolliseen tarjontaan.

"Kaikki vaan puhuu ja puhuu. Ei ole mitään muuta keinoa päästä eteenpäin, kun että joku rupeaa oikeasti rakentamaan."

Hiiltä varastoivan hirren lisäksi Honkasuon talojen muissakin valinnoissa on pyritty ekologisuuteen. Tavoitteena on, että talojen elinkaari kestää vähintään 200 vuotta.

Aarnion mukaan rakennusmääräysten tulkinta on viime vuosina muuttunut aiempaa suopeammaksi perinteisille menetelmille.

Rakennuttajien yllätykseksi talot saivat energialuokituksessa jopa parhaan A-luokan.

Kaupungin rakennusvalvoja ehdotti yhdessä vaiheessa hirsipinnan peittämistä laudoituksella. Ajatus hylättiin, koska se olisi laskenut energialuokkaa. Hirsiseinän auringonlämpöä varaava vaikutus olisi jäänyt tuuletusraon vuoksi pois.

Kierrätysmateriaalien käyttö oli hankkeen yhtenä tavoitteena, mutta se osoittautui vaikeaksi.

Aarnio olisi halunnut teettää tontin pohjat kalliomurskeen sijaan kierrätysbetonista. Laki ei kuitenkaan salli jätteeksi luokitellun aineen käyttöä asuinrakentamisessa, vaikka se olisi kuinka puhdasta.

"Se on samaa materiaalia, mitä talojen seinissä on. Joskus kyllä väsyttää hirveästi."

Etsinnässä on jo tontti seuraavalle hirsikorttelille. Arkkitehti toivoo Honkasuon hankkeen innoittavan muitakin todistamalla, että periaatteista tinkimätön hirsirakentaminen onnistuu nykymääräyksiä noudattaen jopa Helsingissä.

"Haluaisimme nähdä, että mahdollisimman moni kopioisi tämän meiltä."

Lue lisää: Hirsihuuma jatkuu voimakkaana: Hirsirakentaja Salvos palkkaa 50 uutta työntekijää

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Kysely: Suomalaiset valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan ilmaston hyväksi – eniten valmiutta nuorissa ja maaseudulla asuvissa

Metsä Wood kehitti seinäelementin, jota ei ulkoa erota puurakenteeksi – "Voimme vähentää merkittävästi betonin määrää"

Kevät koittaa yhä aiemmin – kasvukausi pidentynyt Pohjoismaissa keskimäärin 23 päivää 70 vuoden aikana

"Isoja asioita menee eteenpäin": Emma Kari pääsee ympäristöministeriksi puolen vuoden superkauteen – poliittinen tavoite on kristallinkirkas