Liian tärkeä hukattavaksi – Suomen talous nojaa yhä vahvasti metsään, metsäalan riskeeraaminen nakertaisi herkästi myös elintasoa Suomessa

Metsäalan rooli Suomen taloudessa on suuri. Se tuo maahan paljon vientituloja, työllistää ympäri Suomen ja tuo puunmyyntitulojen kautta paljon rahaa maakuntien talouteen. Kuva: Kai Tirkkonen

Raha kasvaa puussa, Suomi elää metsästä, kolmas tukijalka. Metsän side Suomen talouteen on yhä tänäkin päivänä keskeinen. Se kannattaa talousasiantuntijoiden mukaan muistaa, kun keskustellaan metsiin liittyvistä ilmasto- ja ympäristökysymyksistä, sillä Suomen hyvinvointi rakentuu voimakkaasti metsän ja sen ympärillä olevan tuotannon varaan.

Metsäteollisuus laskee, että koko sektorin liikevaihto oli 46 miljardia euroa vuonna 2018. Lukua voi suhteuttaa siihen, että samana vuonna valtion budjetti Suomessa oli kymmenisen miljardia suurempi.

”On äärimmäisen tärkeää Suomen talouden kannalta, että metsäala pysyy hyvässä kunnossa”, tiivistää Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Suomen taloutta seuraava Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kuuntelee ilmastokeskustelua huolissaan.

”Se on niin politisoitunutta. Huolissani kuuntelen uutisia taksonomia-, metsä- ja muista asioista. Jos kiristetään täällä säätelyä ja laitetaan tehtaita kiinni, siirtyy tuotteiden valmistus vain muualle kenties paljon saastuttavampiin tehtaisiin ja maihin.”

Puuta voitaisiin käyttää rakentamisessa vielä nykyistä enemmän. Puuarkkitehtuuri innostaa myös näyttävien rakenteiden käyttöön. Kuvassa peliyhtiö Supercellin pääkonttorin koristeellista puupintaa Helsingissä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Ajat ja tuotteet muuttuvat, mutta metsäsektori tuo yhä Suomeen joka viidennen tavaraviennistä kertyvän euron, vaikka tuotantorakenne onkin monipuolistunut.

Alan merkitystä kuvaa se, että metsäteollisuuden tuotannosta valtaosa menee vientiin, esimerkiksi kartongista ja paperista pitkälti yli 90 prosenttia. Se vaikuttaa osaltaan siihen, että Suomen kauppatase eli tuonnin ja viennin suhde pysyy edes lähellä tasapainoa.

Lisäksi palveluviennistä osa kiertyy metsäteollisuuden ja siitä kumpuavien tuotteiden palveluiden vientiin. Esimerkiksi paperi- ja kartonkilaitteistojen tai metsäkoneiden valmistus huoltoineen tuskin olisivat Suomessa nykytasollaan ilman täällä toimivaa omaa metsätaloutta ja -teollisuutta. Kaikki tuovat työtä, verotuloja ja hyvinvointia Suomeen.

Vuosituhannen vaihteessa Suomen vienti oli pitkälti elektroniikkateollisuuden, metsäteollisuuden ja kone- ja kulkuneuvoteollisuuden varassa. Nyt kolme tukijalkaa ovat metsä- ja kemianteollisuus sekä kone- ja kulkuneuvot.

Kuva: Elli Paananen

Itse asiassa metsän rooli on taloudessa paljon suurempi kuin vientiosuus antaa odottaa. Tämä johtuu siitä, että metsäsektorin tuotantopanokset tulevat valtaosin kotimaasta.

Etlan Kangasharju kuvaa metsätalouden ja -teollisuuden alihankintaketjua valtavaksi.

”Metsäsektorin viennin yhdestä eurosta jää kotimaahan lähes 80 prosenttia. Jos kemianteollisuus vie öljyä, siitä jää noin kymmenen prosenttia. Kun Venäjältä tuodaan öljyä ja viedään takaisin, alihankintaketju Suomessa on lähes olematon.”

Samoin arvokkaaksi nähty autoteollisuus on käytännössä kokoonpanoa tuontiosista. Ala työllistää kokoonpanossa mutta ei juuri laajemmin. Laivateollisuudessa jalostusosuus on jo suurempi, ja laivanluovutus näkyy aina sykäyksenä Suomen vientiluvuissa. Konepajoillakin alihankintavaikutus on metsää pienempi.

”Puu lähtee metsästä, kärrätään metsätien varteen, kuljetetaan tehtaalle. Se on joka välissä voimakkaasti työllistävä. Metsäsektori on Suomessa kirkkaasti ykkös­ala näiden kertoimien ja alihankintaketjujen ansiosta”, Kangasharju sanoo.

Kuva: Elli Paananen

Jos metsäalalle hakisi taloudellista verrokkia Suomesta, se olisi Kangasharjun mukaan pankkisektori. Vaikka se ei vie tavaroita ulkomaille, sen yhteiskunnallinen jälki on samantapainen kuin metsän. Kymmenestä eniten arvonlisää Suomeen tuovasta yrityksestä kaksi on pankkeja ja kolme metsäjättejä. Nokia ruokki aikanaan Suomen taloutta laajasti, mutta sen aika on ohi.

”Suurin huoli minulla on, että metsäfirmat kyllä investoivat mutta eivät Suomeen. On harmi, jos miljardit menevät Saksaan tai Uruguayhin”, Kangasharju sanoo.

Metsäsektori työllistää Suomessa suoraan reilut 60 000 henkilöä. Siitä kaksi kolmannesta työskentelee teollisuudessa ja loput metsätalouden, kuten puunkorjuun ja metsänhoidon, parissa. Koko metsäteollisuuden arvoketju työllisti Suomessa vuonna 2018 yhteensä lähes satatuhatta henkeä. Se on paljon, varsinkin kun iso osa työpaikoista sijaitsee alueilla, missä muita työmahdollisuuksia on vähän.

”Yksi työpaikka teollisuudessa luo kolme työpaikkaa muuhun yhteiskuntaan, joko kuljetukseen ja palveluketjuun tai rahoilla pyöritettävään julkiseen sektoriin. Puunmyyntitulojen kanssa kerrannaisvaikutus talouteen on tosi iso”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.

Pellervon taloustutkimuksen mukaan suhteellisesti tärkein työllistävä vaikutus metsäalalla on Etelä- Karjalassa. Siellä metsätalous ja -teollisuus kattavat noin kahdeksan prosenttia kaikista työpaikoista. Lahtisen mielestä luvun voi käytännössä kaksinkertaistaa, jos puhutaan yksityisen sektorin työpaikoista.

Myös Pohjois-Savossa metsällä on valtava taloudellinen merkitys.

”Työllisyys heijastelee muutenkin alan taloudellista merkitystä. Hyppää suorastaan silmille, että alan merkitys työllisyyteen vaihtelee niin paljon eri puolilla Suomea”, Lahtinen sanoo.

Vähäisin merkitys alalla on Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, missä tuotantoa ja työpaikkoja on tarjolla monilla muillakin sektoreilla.

Kuva: Elli Paananen

Metsäteollisuudessa graafisten paperien tuotanto on supistunut rajusti viime vuosina, samoin kuin sen rooli rahantuojana Suomeen. PTT:n ennusteen mukaan paperin vienti putoaa ensi vuonna sellun ja kartongin lisäksi myös puutuotteiden vientiä pienemmäksi. Siksi Suomeen tarvitaan lisää vientituloja.

”Jos katsotaan taloushistoriaan, niin vankimmalla pohjalla ollaan, jos perinteinen teollisuus vahvistaa ja uudistaa itseään. Suomen kansantaloudelle on siksi tärkeää, että metsäsektori uudistuu”, sanoo Lahtinen.

Jotta metsää ja puuraaka-ainetta voidaan hyödyntää kestävästi jatkossakin, on Lahtisen mukaan keskeistä pitää kiinni hyvästä metsien hoidosta sekä metsäteollisuudesta.

Ala tuo yhä viidenneksen teollisuuden kaikista investoinneista Suomeen. Sekin on yhdelle sektorille huomattavan paljon.

”Täytyy muistaa, että metsäteollisuuden investoinneista käydään kansainvälisesti kovaa kilpailua. Se, että investoinnit Suomeen ovat säilyneet isoina ja ovat kasvussa, kertoo siitä, että perusvahvuudet ovat Suomessa kunnossa.”

Niillä Lahtinen tarkoittaa muun muassa toimivaa logistiikkaa metsätieverkostoilta tehtaille, hyvää metsänhoitoa, osaavaa työvoimaa, puun saatavuutta ja isojen metsätuhojen puuttumista.

Jotta korkeamman arvonlisän tuotantoa saataisiin paperin tilalle lisää Suomeen, pitäisi tutkimus- ja kehitysinvestointienkin kasvaa. Siten aikanaan uusien tehtaidenkin synty olisi mahdollista.

Kuva: Elli Paananen

Entä mitä Lahtinen ajattelee tilanteesta, jossa metsäteollisuuden annettaisiin Suomessa heikentyä ja luotettaisiin, että jokin muu ala korvaisi sitä?

”Pidän valitettavasti suurempana todennäköisyytenä, että siinä käy huonosti. On turvallisempaa, että metsäjalka, jonka varassa Suomi seisoo, on olemassa. Muuten otetaan liiallisia riskejä, jotka johtavat elintason heikentymiseen”, hän arvioi.

Lahtisen mielestä muut toimialat eivät pystyisi korvamaan metsäsektorin alasajoa. Uutta tuotantoa ei syntyisi riittävän paljon eikä riittävän nopeasti. Kyse ei ole siis pelkästään metsäsektorin uusista innovaatioista, vaan myös siitä arvonlisästä, jota jo nykyiset tuotteet synnyttävät. Sellainen on esimerkiksi kartonki. Metsäsektorin toimintaedellytysten raju heikentäminen vaarantaisi nykytuotteitakin.

Tulevaisuudessa puusta voitaisiin saada sellaisia tuotteita, joista kertyisi euroja tonnia tai kuutiota kohti nykyistä enemmän. Monet syntyvät nykyteollisuuden sivuvirroista. Kuva: Ville Vauhkonen

Metsäteollisuudessa uskotaan, että alalla on yhä hyvät edellytykset kasvaa ja pitää siten osaltaan huolta Suomen taloudesta.

”Markkinakasvu on suunnaton kaikissa paitsi graafisissa papereissa. Isot megatrendit, joissa fossiilisia tuotteita korvataan uusituvilla, antavat huikeat näkymät”, povaa Metsäteollisuus ry:n Jaatinen.

Konsulttiyhtiö Afryn raportin mukaan globaalin metsäteollisuuden markkinat kasvavat 540 miljardista eurosta 715 miljardiin vuoteen 2035 mennessä.

”Kysymys kuuluu, paljonko Suomi voi saada tästä globaalista kasvusta”, Jaatinen toteaa.

Kasvu kertyisi hänen mukaansa kahdenlaisista virroista: sahatavarasta ja sellusta, jotka ovat ison volyymin tuotteita ja toisaalta korkeamman arvon tuotteista, joita ovat esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan ympärillä syntyvät innovaatiot, Stora Enson akkumateriaalit Sunilassa tai UPM:n biokemikaalit. Korkean arvon tuotteissa volyymit voivat olla pienempiä, mutta euroja kertyy tonnimäärään verrattuna reilummin.

Uusien biotuotevirtojen saanti puolestaan edellyttää, että selluakin valmistetaan, sillä monia uusia biomateriaaleja valmistetaan selluntuotannon sivuvirroista.

Nyt menossa on Jaatisen mukaan varsinainen säätelytsunami. Ilmasto- ja hiilikysymyksiä hankalampana kysymyksenä hän kuitenkin näkee monimuotoisuus- ja luontokatoasiat. Niissä onnistumisen mittaaminen on Jaatisen mielestä paljon vaikeampaa kuin hiilidioksidipäästöissä, joille on helppo antaa selkeät tavoitearvot.

Tärkeänä Jaatinen pitää myös sitä, että Suomen talouskunnosta pidetään yleisesti huolta. Jos eletään holtittomasti yli varojen, jostain velka on jonain päivänä maksettava.

”Jos Suomen talous ajetaan huonoon jamaan, se voi näivettää metsäsektoriakin.”

Etlassa, PTT:ssä ja Metsäteollisuus ry:ssä suomalaisen metsäsektorin tulevaisuuskuvaa pidetään kuitenkin valoisana, kun vain hyviä edellytyksiä ei itse pilata.

”Vain kasvu tuo hyvinvointia. Suomen talouskasvu on tällä hetkellä Euroopan hitaimpia. Eivät tämän yhteiskunnan rakenteelliset ongelmat ole mihinkään poistuneet. Jos metsäsektorin annetaan kukoistaa, sillä on paljon annettavaa Suomelle”, Kangasharju sanoo.

Lue myös:

EU:n neuvosto hyväksyi kiistellyn taksonomiaesityksen – Metsäteollisuus ry:n Jaatinen: "Tämä vähentää entisestään metsäteollisuuden investointiympäristön ennustettavuutta"

Koelinjoja, pilottitehtaita, tuotantolaitoksia – metsäteollisuuden uudet tuotteet etenevät nyt vauhdilla kohti teollista tuotantoa