Hemmilän johtajuus vakuutti valitsijat – MTK:n uusi puheenjohtaja kohtaa ison murroksen

Tero Hemmilä luotsaa MTK laivaa tulevat vuodet. Kuva: Timo Filpus

Pääkirjoitus|Politiikka

27.11.202512:29

Pääkirjoitus

Niklas Holmberg

MTK siirtyy vuoden alusta Tero Hemmilän aikaan. 57-vuotias Hemmilä on agronomi ja Laitilassa sijaitsevan Hemmilän kasvinviljely- ja metsätilan seitsemäs isäntä. Hänet tunnetaan pitkästä työurastaan elintarvikeketjun johtotehtävissä, viimeksi HK Scanin toimitusjohtajana. Puheenjohtajakampanjan aikana Hemmilä painotti erityisesti johtajaominaisuuksia, järjestön yhtenäisyyttä ja maatalouden yrittäjätulon kääntämistä kasvuun. Hän kykeni vaalissa ylittämään MTK:n perinteiset jakolinjat.

Uusi puheenjohtaja saa johdettavakseen vahvan järjestön. Haasteet ovat nekin isoja. Paineita kasvattavat sekä toimintaympäristön nopea muutos että tuottajajärjestön sisäinen kehitys. Juha Marttilan kauden suurin muutos oli metsänhoitoyhdistysten liittyminen osaksi MTK:ta. Muutos teki järjestöstä suuremman ja monella tavalla vahvemman. Samalla se loi uuden sisäisen jakolinjan, joka on näkynyt erityisesti jäsenmaksuista ja valtasuhteista keskusteltaessa.

Kuva: Timo Filpus

Hemmilän kaudella kehitys jatkuu. Maatilojen määrän pienentyminen voi johtaa tilanteeseen, jossa tuottajajäsenten määrä suhteessa metsäjäseniin pienenee entisestään. Metsänhoitoyhdistykset taas kohtaavat entisestään kiristyvän kilpailun metsäpalveluissaan, jos puukauppojen määrä vähenee. Jäsenmäärän pienentyminen kasvattaa paineita MTK:n taloudelle.

Todennäköisesti järjestön on tulevina vuosina sopeutettava toimintaansa pienempiin resursseihin. Omilla tiloillaan kustannuspaineiden kanssa taisteleville jäsenille on entistä tärkeämpää, että yhteisiä varoja käytetään tehokkaasti heidän edukseen. Tero Hemmilä vakuutti valtuuskunnan jäsenet kyvystään johtaa ja vahvistaa MTK:n yhtenäisyyttä. Ulkopuolelta tulevana hänellä on mahdollista tarkastella asioita uudesta näkökulmasta.

Marttilan aloittaessa puheenjohtajana vuonna 2009 maailma oli hyvin erilaisessa asennossa. Hemmilän kaudella muutokset ovat mahdollisesti vielä paljon suurempia. Suomen valtion taloudellinen tilanne on surkea, mitä kuvastaa joutuminen EU:n erityistarkkailuun. Edunvalvonnalle se asettaa valtavan haasteen. EU:n uudessa maatalouspolitiikassa taistelu euroista siirtyy ainakin osittain kansalliseen politiikkaan. Metsäkeskustelu ei ole ainakaan laantumaan päin. MTK:n puheenjohtajan on kyettävä vakuuttamaan päättäjät ja suomalaiset siitä, että huoltovarmuudesta on pidettävä huolta kaikissa oloissa.

Muutoshaaste ei kuitenkaan tule pelkästään kotimaan politiikasta. Geopolitiikan aika ja ilmastonmuutos muokkaavat maailmaa. Sotilaallinen konflikti ei ole poissuljettu Suomessakaan. Muualla kriisejä nähdään yhä useammin. Teknologia ottaa harppauksia ja maailman talous kasvaa olosuhteista huolimatta edelleen. Uusia vientikohteita suomalaisen maaseudun ja metsän tuotteille avautuu kehittyvissä talouksissa samaan aikaan, kun perinteiset markkinat sulkeutuvat tullimuurien taakse.

Euroopan unionin kohtalon kysymys on, kykeneekö se nousemaan omille jaloilleen maailmanpolitiikassa, vai jääkö se Yhdysvaltojen nöyräksi apulaiseksi. Unionin sisäinen tilanne on entistä hajanaisempi. Myös Suomen paikka on uudella tavalla auki. Olemmeko ensisijassa Pohjoismaa, Saksan liittolainen vai osa Venäjän rajamaiden joukkoa. Voiko Ranskan johdolla syntyä uusi eurooppalainen linnake, joka puolustaa tiukasti arvojaan ja tuotteitaan. Miten sisämarkkinoita voidaan samalla kehittää, kun maatalouspolitiikkaa kansallistetaan uudelleen.

Vaikka järjestö henkilöityy puheenjohtajaan, on edunvalvonta joukkuepeliä. MTK:n voima on jäsenten ja luottamushenkilöiden sitoutumisessa yhteiseen tehtävään. Tekemistä maa- ja metsätaloustuottajien puolustajilla riittää.