Joensuulaiset kodit lämpiävät lähes puoliksi Venäjän hakkeella – Savon Voima jatkaa tuontia rajan takaa
Venäläisellä hakkeella on ollut iso merkitys energiantuotannolle Suomessa. Turku, Mikkeli ja Oulu lopettivat jo itähakkeen tuonnin.
Joensuun voimalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä. Tuotannossa kotimainen ja venäläinen hake menevät sekaisin. Tällä hetkellä venäläisen hakkeen osuus on 40 prosenttia. Savon Voima oli vuoden 2019 lopussa Suomen kahdeksanneksi suurin kaukolämmön toimittaja. Kuva: Lari LievonenJoensuussa poltettavasta hakkeesta peräti 40 prosenttia tulee edelleen Venäjältä. Asiasta uutisoi Kuntalehti.
Alueen energiayhtiö Savon Voima ei ole vielä pysäyttämässä venäläisen hakkeen tuontia, yhtiön liiketoimintajohtaja Juha Räsänen kertoo MT:lle.
”Joensuun kaukolämpö siirtyi vuoden 2020 alussa Fortumilta Savon Voimalle. Edellinen omistaja käytti tuontihaketta. Lähdimme saman tien lisäämään kotimaisen puupolttoaineen osuutta, mutta se ei käy käden käänteessä.”
”Nyt meidän täytyy viedä asiaa nopeutetusti eteenpäin. Paljon riippuu siitä, tuleeko energiantuontiin häiriöitä ja miten pakotteet vaikuttavat.”
Räsänen sanoo yhtiön toisaalta varautuneen siihen, että itähakkeen käyttö voi loppua minä hetkenä tahansa.
Tuontihakkeen käyttö on kasvanut Suomessa tasaisesti viisi viime vuotta. Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2020. Silloin tuontihaketta poltettiin 1,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä oli 13 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Tuontihakkeen osuus energiantuotannosta kohosi 24 prosenttiin. Siitä Venäjän tuonnin osuus oli valtaosa, 81 prosenttia.
Energiateollisuus ry:n johtajan Jari Kostaman mukaan saatavilla ei ole tilastotietoa siitä, missä päin ja kuinka paljon venäläistä haketta käytetään.
”Todennäköisesti sitä käytetään eniten Itä-Suomessa, jonne haketta voidaan tuoda rekka-autoilla.”
Tästäkään ei voi tehdä yleistystä, sillä Savon Voiman alueella Joensuu on poikkeustapaus.
”Alueellamme Etelä- ja Pohjois-Savossa on yli 20 paikallista kiinteän polttoaineen lämpölaitosta, ja niistä 20 käyttää sataprosenttisesti kotimaista haketta ja turvetta”, Räsänen kertoo.
Venäläistä haketta on käytetty myös muutamissa länsirannikon suurissa kaupungeissa, jonne sitä on voitu laivata.
Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n energiapuusta noin seitsemän prosenttia on ollut venäläistä haketta. Asiasta kertoi Turun Sanomat.
”Venäläisen hakkeen käytön jatkuminen näyttää epätodennäköiseltä. Pystymme toistaiseksi korvaamaan sen turpeella ja kotimaisella hakkeella”, Turun Seudun Energiantuotannon toimitusjohtaja Maija Henell kertoo MT:lle.
Myös Oulun Energia on käyttänyt venäläistä haketta, mutta se ilmoitti alkuviikosta lopettaneensa tuonnin. Mikkelin alueen energiantuotannosta vastaava Suur-Savon Sähkö kertoi samanlaisen uutisen viime viikolla.
Suomi ei jää Energiateollisuuden Kostaman mukaan pitemmän päälle pulaan ilman Venäjän haketta.
”Meillä on mahdollisuus saada pitkällä aikavälillä huomattaviakin määriä haketta kotimaasta. Metsissämme on nuoren metsän ja harvennushakkuurästejä kymmenien terawattituntien edestä.”
Määrää voi vertailla vuosittain käytetyn hakkeen määrään.
”Se on 15–16 terawattituntia, ja siitä noin neljäsosa on venäläistä”, Kostama huomauttaa.
Energiapuun saaminen metsästä vaatii Kostaman mukaan kannustimia eli kestävän metsätalouden rahoituksen ehtojen ja tukitason palauttamista vuoden 2015 tasolle.
”Kemera-rahoituksen ehtoja heikennettiin silloin, ja samalla metsänomistajien kiinnostus pienpuun keräämiseen väheni merkittävästi.”
Energiateollisuus ry edustaa lähes kaikkia kunnallisia ja yksityisiä lämpölaitoksia.
Venäläisen hakkeen käyttö on perustunut pitkälti sen edullisuuteen. Itähakkeen sulkeminen markkinoilta heijastuu todennäköisesti myös energian hintoihin.
Tästä pääset Kuntalehden uutiseen.
Täältä pääset Turun Sanomien uutiseen.
Lue myös
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
