Puhdas kuusikko on Etelä-Suomessa kuin tikittävä aikapommi – metsänomistaja voi varautua tuhoihin suosimalla sekametsää
Sekametsä suojaa kuusia kirjanpainajilta. Laajoista hyönteistuhoista kärsinyt Tšekki on kieltänyt lailla puhtaiden kuusikoiden kasvattamisen riskialueilla.
Puhtaat kuusikot ovat sekametsiä alttiimpia metsätuhoille. Kuva: Hanne ManeliusMetsien voimakas kuusettuminen ja kuusen istuttaminen väärille kasvupaikoille lisäävät Keski-Euroopan kaltaisten laajojen metsätuhojen riskiä myös Suomessa.
”Ongelma on se, että kuusettuminen tapahtuu Etelä-Suomessa, jossa kaksi vihulaista, juurikääpä ja kirjanpainaja, ovat pahimmillaan”, totesi Luonnonvarakeskus Luken tutkija Markus Melin. Hän puhui kuusen tuhoriskeistä muuttuvassa ilmastossa viime torstaina Metsäpäivillä.
Nykyisessä ilmastokehityksessä puulaji saa Meliniltä kolme miinusta.
Pintajuurisena kuusi kestää huonosti kuivuutta ja kuumuutta. Lämpimät keväät ja syksyt pidentävät roudatonta aikaa, mikä taas lisää korjuuvaurioita ja tuulenkaatoja.
Kuusen pahimmat viholliset, juurikääpä ja kirjanpainaja, saavat sen sijaan lämpenevässä ilmastossa kolme plussaa.
Kun lämmin sää jatkuu keväisin ja syksyisin kauemmin, myös juurikäävän itiöt pölisevät ilmassa pidempään. Korjuuvaurioista ja tuulenkaadoista itiöt saavat hyvän kasvualustan. Lämmin sää nopeuttaa myös kirjanpainajan lisääntymistä. Samaan aikaan kuivuudesta kärsivät kuuset ovat niille helppo kohde.
”Kuusettuminen tapahtuu tällä hetkellä taimikoissa eli vielä on mahdollisuus muuttaa peli”, Melin korosti.
Metsänomistajia Melin kannusti suosimaan sekametsiä, sillä kuuset selviytyvät niissä puhtaita kuusikoita todennäköisemmin tuhoista.
Laajoista metsätuhoista kärsinyt Tšekki kielsi alkuvuonna lailla puhtaiden kuusikoiden kasvattamisen riskialueilla.
”Tutkijan näkökulmasta päätös on fiksu. Tällä pyritään siihen, että oikealle paikalle menee oikea puulaji.”
Sekametsätkään eivät ole ongelmattomia, sillä juurikääpä ja hirvieläimet viihtyvät myös niissä. ”Jos on pakko hakata kesällä, tehkää juurikäävän torjunta”, Melin painotti.
Hälytyskellojen tulisi jo soida Suomessa, sillä viime vuosina kirjanpainajat ovat riehuneet länsinaapurimme Ruotsin metsissä.
Vuonna 2020 ne aiheuttivat Ruotsin kuusikoissa noin kahdeksan miljoonan kuutiometrin vahingot.
Tärkeintä tuhoilta suojautumisessa on Melinin mukaan varautuminen. Luke aloittaa siksi ensi vuoden alussa selvitystyön, jolla varaudutaan valtakunnallisesti laajoja kirjanpainajatuhoja vastaan.
Lue myös:
Kirjanpainajat kuriin tiukemmilla lakirajoilla – metsätuholain muutosesitys etenee eduskuntaan
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
