Hauet kutevat keväällä näyttävästi matalassa vedessä polskutellen

Hauen kutu voi olla näyttävää myös rannalta katsottuna. Kuva: Risto Jussila

Hauen kutuaika alkaa yleensä pian jäiden lähdön jälkeen. Kudun alkamisen ajankohta vaihtelee vuosittain ja siihen vaikuttaa sekä valon määrä että veden lämpötila. Lämpimien kevätsäiden aikana kutu saattaa vilahtaa ohi jo muutamassa päivässä.

Hauet voivat aloittaa kutemisen suojaisissa lahdenpoukamissa jo jäiden aikana. Matalat lahdet ja tulvarannat lämpenevät nopeasti, mikä tekee niistä ihanteellisia kutualueita. Hyvä kutualue voi houkutella paikalle kymmenittäin isoja emokaloja.

Aikaisempina vuosina kutuaikaan matalaan veteen laskettiin katiska, jolla saatiin suuriakin vonkaleita. Viime vuosina on havahduttu siihen, että ympäristön muutokset vaikeuttavat myös haukien lisääntymistä. Haukikannoissa on paikoin ollut havaittavissa selkeää taantumista.

Moni hauenkalastaja on ottanut käyttöön oma-aloitteisen kevätrauhoituksen.

On arvioitu, että haukea esiintyy 80‒90 prosentilla Suomen järvistä. Haukien menestys riippuu siitä, että hauki löytää sille soveltuvia kutu- ja poikastuotantoalueita. Hauelle sopivien kutualueiden määrä on vähentynyt muun muassa rantojen rakentamisen ja vesien rehevöitymisen takia.

Rehevöitymisen yksi seuraus on veden samentuminen. Hauenpoikaset saalistavat näköaistinsa avulla, joten poikasten saalistus heikkenee sameassa vedessä. Särjen poikaset peittoavat pienet hauet ravinnon hankinnassa, jolloin särkikalat pikkuhiljaa runsastuvat muiden kustannuksella.

Poikasten selviytymisen kannalta on tärkeää, että kutualueella on kuitenkin riittävästi poikasia suojaavaa kasvillisuutta. Liian tiheä ruovikko ei kuitenkaan auta poikasia.

Hauen kutualueeksi on tehty sekä Suomessa että Ruotsissa keinotekoisia kosteikkoja eli niin sanottuja haukitehtaita. Oikein toteutettuna kosteikon kasvillisuus myös sitoo valumavesien mukana vesistöön päätyviä ravinteita.