Lapsenlapsille tehty metsälahjoitus jäi harmittamaan isoäitiä: "Jälkikäteen katsottuna teimme virheen"

Katariina Hinkka lahjoitti metsätilan korona-aikana, jolloin asian valmistelu hoidettiin pankissa pääosin sähköisesti. Turkulainen Hinkka kuvattiin mökkipaikkakunnallaan Halikossa. Kuva: Sanne Katainen

Omistusjärjestelyt on hyvä tehdä hyvissä ajoin, näinhän aina neuvotaan. Tätä ohjenuoraa päätti noudattaa turkulainen metsänomistaja Katariina Hinkka.

"Tytär on luontoihminen ja metsä sopii hänelle, joten päätimme mieheni kanssa lahjoittaa metsämme hänelle ja hänen 1- ja 4-vuotiaille lapsilleen", Hinkka kertoo.

Pian omistusjärjestelyn jälkeen lahjoittajille ja lahjan saajille selvisi ikävä seuraus: alaikäisten lasten omaisuuden hoitoa valvoo Digi- ja väestötietovirasto (aiemmin maistraatti) holhousviranomaisena aina siihen asti, että lapset ovat täysi-ikäisiä. Viranomaisille pitää raportoida vuosittain omaisuuden hoidosta ja merkittäviin päätöksiin on haettava hyväksyntä.

Hinkkaa harmittaa, että hyvällä tarkoituksella tehty lahjoitus aiheutti tyttärelle tällaisen ylimääräisen byrokratian vuosiksi eteenpäin. Hän haluaa kertoa tapauksesta, jotta muut samassa tilanteessa olevat eivät haksahtaisi samaan sudenkuoppaan.

"Näin jälkikäteen katsottuna teimme siinä virheen. Tätä olisi pitänyt tarkemmin selvittää maa- ja metsätalouden asiantuntijan kanssa."

Hinkka hoiti lahjoituksen tutussa pankissa työskentelevän lakimiehen avulla. Keskustelu käytiin koronarajoitusten vuoksi sähköpostitse. Jostain syystä alaikäisten omistukseen liittyvät erityispiirteet eivät tulleet esille, vaikka Hinkka kysyi, koituuko vanhemmille järjestelystä velvoitteita.

Asiaa koetettiin korjata heti lahjoituksen jälkeen, mutta hallintaoikeutta ei ollut enää jälkeenpäin mahdollista määrätä lasten äidille.

Jos hallintaoikeus olisi pidätetty vanhemmalle, valvontarumbalta olisi vältytty ja lahjaverokin olisi pienentynyt.

Moni miettii metsän omistusjärjestelyjä verojen minimoinnin kannalta. Se on hatara tie, sanoo metsäasiantuntija Marita Säämäki satakuntalaisesta metsänhoitoyhdistys Karhusta.

"Tärkeintä olisi löytää toimiva ratkaisu."

Säämäki osasi auttaa Hinkan perhettä jälkikäteen siinä, että hän neuvoi heitä toimittamaan viranomaisille metsäsuunnitelman. Tällöin jokaista toimenpidettä ei tarvitse erikseen hyväksyttää, kunhan toimitaan viraston hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Pienten lasten tapauksessa edessä on kuitenkin pitkä tie, ennen kuin valvonnasta vapaudutaan. Säämäki kehottaa muutenkin harkitsemaan tarkkaan, kannattaako pikkulapsillle ylipäänsä lahjoittaa omaisuutta.

"Eihän heidän kiinnostuksensa kohteista voi tietää vielä mitään."

Moni isovanhempi haluaa siirtää metsän jälkipolvien yhteiseksi omaisuudeksi, mutta tätäkin periaatetta kannattaa pohtia kriittisesti.

"Ei ole taattua, että yhteisomistus sujuu."

Toinen tilanne on silloin, jos lapsenlapset ovat jo aikuisia. Sellaisessa tapauksessa sukupolven yli hyppäämistä kannattaa ilman muuta harkita.

Hinkka haluaa tähdentää yhtä asiaa: keskustele aina kokeneen asiantuntijan kanssa ennen toimiin ryhtymistä.

"Onhan näistä koulutuksissa puhuttu, mutta silloin kun se ei ole itselle ajankohtainen asia, yksityiskohdat eivät vain jää mieleen. Siksi asiat kannattaa tarkistaa perin pohjin."

Lue myös:

Päiväkoti-ikäisistä sisaruksista tuli metsänomistajia – verohyöty ja vastuun väheneminen houkuttelivat mummun lahjoittamaan

Sukupolvenvaihdoksissa keskitytään taloudellisiin ja teknisiin seikkoihin – sen sijaan muutoksen aiheuttamat tunteet jätetään usein käsittelemättä

• Sukupolvenvaihdos pitää räätälöidä tapauskohtaisesti. Yleensä omaisuuden saaminen perintönä on kallein vaihtoehto.
• Sukupolven yli hyppääminen säästää veroissa mutta ei aina ole hyvä ratkaisu – kuten ei myöskään yhteisomistus.
• Jos alaikäisestä tulee metsänomistaja, vanhemmat välttyvät raportointivelvollisuudesta Digi- ja väestötietovirastolle, jos hallintaoikeus pidätetään. Velvollisuus koskee yli 20 000 euron arvoista omaisuutta.
• Hallintaoikeudella vältetään myös tilanne, että nuorelta evättäisiin opiskeluun ja asumiseen liittyviä tukia metsäomaisuuden vuoksi. Siksi hallintaoikeus pidätetään vanhemmalle joskus esimerkiksi 25 ikävuoteen asti.
• Myös maksettavan lahjaveron määrä alenee, kun hallintaoikeus pidätetään.
• Hallinta­oikeus tarkoittaa käyttöoikeutta. Jos omaisuudesta tulee tuottoa, se kuuluu hallintaoikeuden haltijalle.