Tämän talven olosuhteista voi tulla uusi normaali: Polttopuun varastoja pitää lisätä
Napapyörre saa voimansa arktisten alueiden ja eteläisempien seutujen välisistä lämpötilaeroista, jotka ovat pienentyneet. Entä jos tämän talven olosuhteista tuleekin uusi normaali?
Alkaa vaikuttaa siltä, että jatkossa meidän tulisi varautua hyvin erilaisiin säähän liittyviin tilanteisiin, kirjoittaa Risto Isomäki. Kuva: Sanne KatainenKorostin helmikuun kolumnissani täydentävän puu- ja pellettilämmityksen merkitystä ja kysyin, onko kaukolämpö tulossa tiensä päähän. Vähän sen jälkeen, kun olin kirjoittanut kyseisen tekstin arktisen ilman napa-alueille sulkeva napapyörre romahti ja myös Etelä-Suomessa nähtiin pisin yhtenäinen pakkasjakso pitkiin aikoihin.
Me emme vielä tiedä, toistuuko tapaus jatkossa usein vai jääkö se harvinaiseksi poikkeukseksi. Napapyörre saa kuitenkin voimansa arktisten alueiden ja eteläisempien seutujen välisistä lämpötilaeroista, jotka ovat pienentyneet. Entä jos tämän talven olosuhteista tuleekin uusi normaali?
Suoran sähkölämmityksen vähentäminen ja pakkasjaksojen aiheuttamien sähkön kulutus- ja hintapiikkien madaltaminen puulämmityksen avulla on silloin entistä tärkeämpää. Tiheään asutuilla kaupunkialueilla painopistettä kannattaisi tosin siirtää pellettitakkoihin, jotka ulkomaisten arvioiden mukaan tuottavat 10–20 kertaa pienemmät hiukkaspäästöt kuin haloilla lämmittäminen.
Pitkien pakkasjaksojen yleistyminen pienentäisi ilmalämpöpumppujen hyötyjä jonkin verran ja vastaavasti kasvattaisi maalämmön tuottamia hyötyjä. Se puoltaisi kaukolämmön vahvan roolin säilyttämistä mutta vain, jos osaa siitä ei tuoteta sähkövastuksilla.
Pitkä pakkasjakso pakottaa miettimään, mihin muuhun meidän pitäisi jatkossa varautua, sekä talojen lämmityksen että Suomen metsien hoidon osalta.
Pitkä pakkasjakso pakottaa miettimään, mihin muuhun meidän pitäisi jatkossa varautua, sekä talojen lämmityksen että Suomen metsien hoidon osalta.
Tietty perusolettamus on tähän asti ollut, että Suomi muuttuu vielä joitakin asteita nykyistä lämpimämmäksi. Siinä vaiheessa, kun puustomme olisi sopeutettu uuteen ilmastoon, metsiemme pitäisi tuottaa suunnilleen saman verran puuta kuin Tanskassa, karkeasti kaksi kertaa nykyistä enemmän.
Viime aikoina on kuitenkin alettu puhua aiempaa enemmän myös Golf-virran koillishaaran haavoittuvan osan eli niin sanotun AMOC-virtauksen mahdollisesta heikkenemisestä Grönlannista vapautuvan sulaveden takia.
Maailman johtava Atlantin merivirtojen tutkija Stefan Rahmstorf sanoi lokakuussa, että AMOC romahtaa uusien arvioiden mukaan seuraavan puolen vuosisadan aikana 30 prosentin todennäköisyydellä ja että riski kasvaa 70 prosenttiin, jos päästöjen vähentämisessä epäonnistutaan. Aiemmin tutkijat puhuivat vain kymmenestä prosentista.
Niin sanotulla nuoremmalla dryas-kaudella tapahtui AMOCin hyytyminen ja jäävuoret laskivat Pohjois-Euroopan lämpötiloja kesäisin kuudella ja talvisin noin 26 asteella. Omana aikanamme tästä pitäisi sentään onneksi vähentää ilmaston yleisen lämpenemisen vaikutus.
Alkaa kuitenkin vaikuttaa siltä, että jatkossa meidän tulisi varautua hyvin erilaisiin säähän liittyviin tilanteisiin sekä siihen, että itäinen naapurimme haluaisi jossakin vaiheessa käyttää niitä hyväkseen.
Meidän kannattaisikin ehdottomasti lisätä eikä vähentää kovan pakkasen aikana käyttöön otettavan puulämmityksen kapasiteettia ja kasvattaa polttopuun ja pellettien varastoja. Mahdollisimman suuri osa vesijohdoista pitäisi muuttaa helposti tyhjennettäviksi, ja valtion pitäisi rahoittaa erilaisia rakennusten jälkieristykseen liittyviä kokeiluja.
Kolumnin kirjoittaja on metsänomistaja ja tietokirjailija.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
