Metsänhoito rapautui ja monipuolistui – riippuu keneltä kysytään

Nykyinen metsälaki sallii aiempaa enemmän valinnanvaraa metsänhoidossa. Kuva: Johanna Kokkola

MT Metsä kysyi viime kuussa lukijoiden mielipidettä siihen, onko metsänhoidon taso, esimerkiksi hakkuujälki tai hakkuuaukkojen uudistaminen heikentynyt sen jälkeen, kun metsälaki uudistui viisi vuotta sitten. Lakiuudistuksessa sallittiin muun muassa metsän jatkuva kasvatus ja puun järeys- ja ikärajoitteet päätehakkuulle poistuivat. Metsän uudistamisvelvoite höllentyi.

Aihe jakoi mielipiteitä. Lähes 48 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että metsänhoidon taso on uudistusten jälkeen heikentynyt. Lähes sama määrä vastaajista piti metsänhoitoa entisenlaisenaan.

Sijoitusyhtiöiden ostamien metsien hoidossa moni näki puutteita.

”Tästä sijoitusyhtiöiden metsien parturoinnista on tulossa maan tapa. Jatkuvan kasvatuksen periaate on joustava käsite”, kommentoi eräs vastaaja.

”Varsinkin aukkohakkuiden uudistaminen näyttää jäävän tekemättä näiltä niin kutsutuilta kulasseilta, jotka ostavat tilan ja hakkaavat kaiken minkä vain pystyvät lakia rikkomatta. Taisi valtiovallalla mennä homma ojasta allikkoon.”

”Pääasiassa ei, mutta osa rahastoista tekee sirppihallaa ja käyttää jatkuvan kasvatuksen pohjapinta-alaa vain välttääkseen uudistamiskulut.”

”Entistä enemmän näkyy hakkuita, joitten hakkuun tarkoitus jää vanhalle asiantuntijallekin epäselväksi. Jonkin verran näkyy jatkuvaa kasvatusta eli harsintaa, jonka lopputulema on pitkän päälle vähintään epäilyttävä. Teollisuus tietysti kiittää kun puuta saa halvemmalla.”

Moni oli sitä mieltä, että aukkoja hakataan nyt keskenkasvuisiin metsiin ja osalta uudistukset myöhästyvät tai jäävät tekemättä.

”Varsinkin Metsähallitus ja sijoittajat hakkaavat keskenkasvuisia metsiä. Uudistamiseen jätetään melkein pystyyn kuivuneita alikasvostaimia, jotka eivät enää jaksa elpyä.

Toisten mielestä lakiuudistus ei ole toistaiseksi tuonut näkyvää muutosta metsänhoitoon, vaan pusikkoa ja uudistamattomia aukkoja on ollut aiemminkin. Moni piti lakiuudistuksen tuomia mahdollisuuksia tervetulleina.

”Jatkuvan kasvatuksen tulo keinovalikoimaan on parantanut metsien käsittelyä ja lisännyt isännän tuloja.”

”Uskoisin sen tuovan uutta ymmärrystä, kun kokeillaan erilaisia metsänhoitotapoja. Itse istutin vähemmän kuusentaimia hehtaarille kuin aiemmin, ja aion käyttää luontaisesti syntyvät lehtipuut energiapuuksi samoihin aikoihin, kuin muuten tulisi harvennusvaihe. Uskon tämän olevan minulle taloudellisempi tapa toimia, mutta aika näyttää olenko oikeassa.”

Myös metsänhoidon käsite herätti tunteita.

”Miksei se saa vain kasvaa? Onko se, että sallitaan muukin kuin avohakkuu höllentämistä? Metsänomistaja on itsenäinen ja tekee, mitä huvittaa."

Metsänhoidon parantumistakin havaittiin.

”Päinvastoin. Asia on ollut paljon esillä. Se on lisännyt mielenkiintoa toisten kohdalla. Ja toisten erimieltä olevien osalta aktiivisuutta korostaa omaa tapaansa.”