Porakone surahtelee tiuhaan, kun Alm Nyman muokkaa metrisiä koivupölkkyjä sienten kasvualustaksi.
Joka pölkkyyn syntyy 50 reikää. Niihin lyödään sienirihmastoa kasvava puutappi. Tapin päälle vahasinetti, ja sieni on valmis valloittamaan puun.
Sienipölkyt kuuluvat Kääpä Forestin uuteen monimuotoisuuspalveluun, jonka tarkoitus on tuoda metsäeliöstöä rikastuttavia lahottajasieniä metsään. Samalla syntyy ihmisravinnoksi kelpaavia ruokasieniä.
Metsänomistaja Arja Alikoiviston metsästä kaadettuihin koivuihin ympätään koralliorakasta, osterivinokasta, koivunkantosientä ja talvijuurekasta. Lisäksi koivun kantoon ympätään lakkakääpää. Se ei ole ruokasieni, vaan lajia on käytetty kansanlääkinnässä.
Pölkyt puskevat itiöemiä aikaisintaan ensi vuoden syksyllä. Kaikki sienilajit houkuttelevat aikanaan muuta eliölajistoa, kuten hyönteisiä, etanoita ja sukkulamatoja.
Lohjalaiseen Kääpä Biotechiin kuuluva Kääpä Forest on tunnettu tähän asti erityisesti pakurikäävän ostajana ja sopimusviljelyttäjänä. Yritys valmistaa sienituotteita pakurin lisäksi myös esimerkiksi lakkakäävästä, siitakkeesta ja siiliorakkaasta. Näistä pakurikääpä on ainoa laji, joka kasvaa elävässä puussa.
Uuden monimuotoisuuspalvelun taustalla on sopimusviljelyasiakkaiden kasvava kiinnostus sieniä kohtaan, kertoo Maria Suonpää Kääpä Forestilta.
Ruokasieniä sisältävän palvelun vaihtoehtona on valikoima sienilajeja, jotka eivät ole syötäviä vaan ainoa tarkoitus on monimuotoisuuden lisääminen.
Rihmaston siirtoalustana toimivia tappeja tuotetaan Kääpä Biotechin laboratoriossa. Siellä rihmaston kasvatus kestää kuusi viikkoa, kunnes tappi on valmis ympättäväksi.
Kääpä Biotechin sieniosaaminen perustuu sekä julkiseen tutkimustietoon että yrityksen omaan tutkimukseen.
Miksi lahottajia pitää varta vasten tuoda metsään – eikö niitä leviäisi luonnosta kaadettuun puuhun itsestäänkin?
"Kyllä sieniä tulee pölkkyihin luonnosta myös. Siinä saattaa mennä aikaa, ja ne voivat olla eri lajeja. Me ymppäämme lajeja, jotka ovat erityisen hyödyllisiä eliöstölle", Nyman selittää.
Arja Alikoivisto on löytänyt sienistä mieluisan lähestymistavan muutama vuosi sitten perimänsä metsän hoitoon. Aluksi tuoreelle metsänomistajalle tarjottiin metsäsuunnitelmassa vain ikävältä tuntuvia ehdotuksia.
"Päätehakkuu, ja hienoimmassa osassa metsää. Aloin miettiä, voisiko sille tehdä mitään muuta."
Vaihtoehto päätehakkuille löytyi metsäkeskuksen uusille metsänomistajille suunnatusta webinaarista, jossa esiteltiin metsän erilaisia käyttömuotoja.
"Sieltä nappasin ensin jatkuvan kasvatuksen, se sopii minulle."
Seuraavaksi Alikoivisto löysi Kääpä Forestin, jonka yritysesittely ja avaimet käteen -toimintatapa vakuuttivat hänet. Viime syksynä hän teki sopimuksen pakurin viljelystä. Pakurin kasvualustaksi soveltui sopimattomalle kasvupaikalle varttunut heikkolaatuinen koivikko. Ensimmäinen sato on odotettavissa vajaan kymmenen vuoden päästä.
"Kauppatieteiden maisterin tutkinnolla ymmärrän, että se on riskisijoitus."
Alikoivisto muutti metsiensä äärelle lapsuudenkotiinsa 12 vuotta sitten. Korona-aikana etätyömahdollisuus antoi aikaa syventyä metsäasioihin kunnolla. Hän on innostunut metsästä jopa siinä määrin, että ryhtyi suorittamaan biotalouden agrologin yamk-tutkintoa. Opinnäytetyön aiheena ovat metsien eri käyttömuodot.
Pakuri- ja hakkuutulot eivät ole Alikoivistolle ensisijainen tavoite, vaan ekologiset arvot painavat eniten. Siksi myös Käävän uusi monimuotoisuuspalvelu kiinnosti.
"Olen sisäistänyt sienten valtavan merkityksen eliöstölle. Haluan tehdä kaikki toimet, jotka lisäävät metsän hyvinvointia."
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
