Korjausvelka uhkaa huoltovarmuutta
Vähäliikenteisen tieverkon merkitys huoltovarmuudelle on korostunut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin myötä.
Alemman tieverkon kuljetussuoritteen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Kuva: Jaana KankaanpääTeiden korjausvelasta on oltu huolissaan jo pitkään. Yksittäisistä korjauspaketeista huolimatta kestävää ratkaisua ongelmaan ei ole löydetty. Suomen päätieverkko on vielä kohtuullisessa kunnossa, mutta vähäliikenteisillä teillä ongelmat korostuvat ja korjausvelka paisuu.
On helppo ajatella, että vähäliikenteiset tiet ovat myös vähämerkityksisiä teitä. Oletus ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Maa- ja metsätalouden kuljetukset ovat täysin riippuvaisia alemman tieverkon kunnosta. Sen merkitys huoltovarmuudelle on korostunut Venäjän hyökkäyssodan aiheuttaman energiakriisin myötä. Puun tuonnin loppuminen Venäjältä luo lisäpaineita kotimaisen puun ja turpeen käyttöön, mikä lisää raskasta liikennettä myös vähäliikenteisillä teillä.
Biotalousalan järjestöjen Taloustutkimuksella teettämän selvityksen mukaan vähäliikenteisten teiden liikennesuorite kasvaa 15 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. (MT 29.12.). Kuljetusten kustannukset kasvavat vielä paljon enemmän. Kustannuksia kasvattavat paitsi yksikkökustannusten nousu, myös lisääntyvät kuljetusmäärät, kasvavat kuljetusmatkat sekä siltojen ja teiden kantavuusrajoitusten aiheuttamat kiertoreittien lisäkilometrit.
Maa- ja metsätalouden kuljetukset pitävät suomalaisten vatsat täynnä ja kodit lämpiminä.
Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsäteollisuus ry, MTK ja Valio esittävät varautumisen ministerityöryhmälle, että perusväylänpidon määrärahoista kohdennettaisiin vuosittain vähintään 310 miljoonaa euroa vähäliikenteiselle tieverkolle ja erityisesti painorajoitettujen siltojen korjauksiin. Esitys on perusteltu. Maa- ja metsätalouden kuljetukset pitävät suomalaisten vatsat täynnä ja kodit lämpiminä. Investoinnit tieverkkoon näkyvät myös alempina kuljetuskustannuksina, mikä hillitsee yleistä hintojen nousua.
Tiestön ja muun perusinfranstruktuurin rahoitus pitää tulevaisuudessa saada kestävälle pohjalle. Tehtävä ei ole helppo, koska samaan aikaan valtion menoja pitää vähentää. Viime kädessä kyse on valinnoista. Ajokelpoinen tiestö on Suomessa huoltovarmuuden ja kaikenlaisen yritystoiminnan perusedellytys. Sitä ei saa päästää rapistumaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
