Puukerrostaloja nousee eniten julkisesti tuetussa rakentamisessa – "Täällä ensin pilotoidaan, sitten tavat siirtyvät"

Suurin osa puukerrostaloista on julkisesti tuettuja ARA-hankkeita. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttama 14-kerroksinen Lighthouse Joensuu -talo valmistui viime elokuussa. Kuva: Lari Lievonen

Tähän saakka lähes kaikki puukerrostalot ovat olleet julkisesti tuettua ARA-tuotantoa, toteaa yliarkkitehti Vesa Ijäs Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta.

"Useimmat uudet asiat asuntorakentamisessa tulevat ensin ARA-tuotantoon. Vähähiilisen ja -muovisen rakentamisen kanssa on sama juttu. Täällä ensin pilotoidaan. Rakennusliikkeet ja rakennuttajat saavat kokemusta, ja sitten tavat siirtyvät vapaarahoitteiseen rakentamiseen."

Viime vuonna aloitettiin 7 500 ARA-asunnon rakentaminen. Rakennusteollisuus ennustaa, että tänä vuonna aloitetaan 9 000 ARA-asuntoa. Lähivuosina ARA-asuntojen osuus koko asuntotuotannosta kasvanee, sillä uusien asuntojen aloitukset kääntyivät laskuun huippuvuoden 2018 jälkeen.

Valtion asuntotuotantoyhtiö A-kruunu tavoittelee puurakentamiselle 15 prosentin osuutta lyhyellä aikavälillä.

Se olisi hyvä tavoite kaikkeen ARA-tuettuun asuntorakentamiseen, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisohjelman päällikkö Petri Heino.

Puurakentamiselle ei ole asetettu virallista tavoiteosuutta tuetussa asuntotuotannossa, mutta sellainen tulee keväällä, Heino ennustaa.

Hallituksen tavoite on muuttaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.

Tavoitteen saavuttamiseksi eri toimialoille laaditaan tiekartat hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

"Samalla tullaan määrittelemään tavoitteet puurakentamiselle. Se tarkoittaa julkisessa rakentamisessa tiettyä tavoitteellista markkinaosuutta ja muuhunkin rakentamiseen tiettyjä tavoitteita. Ne julkaistaan viimeistään kesäkuussa."

Hallitus edistää puun käyttöä valtion tukemassa vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamisessa myös suoralla taloudellisella tuella.

Valtio maksaa pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla käynnistysavustusta pitkän korkotuen ARA-asuntojen rakentamiseen. Näillä kaupunkiseuduilla valtio ohjaa kaupunkikehitystä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksilla.

Helsingin seudulla tukisumma on 10 000 euroa asuntoa kohti ja muualla 3 000–5 000 euroa asuntoa kohti.

Jatkossa käynnistysavustus myönnetään puurunkoisille rakennuksille 20 prosentilla korotettuna. Se tarkoittaisi Helsingin seudulla 2 000 euroa ja muilla alueilla 600–1 000 euroa lisää tukea asuntoa kohden.

"Tuella on pieni kannustava vaikutus. Taloudellisesti se ei ole varmaankaan merkittävä, mutta sillä on merkittävä symboliarvo. Kyseessä on valtiovallan ensimmäinen taloudellinen ohjauskeino puurakentamisen edistämiseen. Aiemmat keinot ovat perustuneet informaatio-ohjaukseen", Heino kertoo.

Tällä hetkellä tukea ei voi vielä hakea, sillä vanhat MAL-sopimukset ovat umpeutuneet vuodenvaihteessa ja uusien neuvottelut ovat vielä kesken.

Tuki saattaa laajeta uusille alueille. Ympäristöministeriön teettämä tuore selvitys suosittaa, että MAL-sopimuksia solmittaisiin myös Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduille.

Heino korostaa kuntien roolia puurakentamisen edistämisessä.

"Edelleen tarvitaan sitä, että kaupungit kaavoittaisivat puurakentamiselle tontteja. Sillä varmistetaan, että rakennuttajat ja urakoitsijat todella panostaisivat osaamiseen."

Uusista kerrostaloasunnoista noin viisi prosenttia rakennetaan puusta. Pientalojen rakentamisessa puurakentamisen osuus on 90 prosenttia ja julkisessa rakentamisessa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa, 15–20 prosenttia.

Puuinfon mukaan Suomessa oli viime vuoden loppuun mennessä rakennettu 2 505 asuntoa yli kaksikerroksisiin, puisiin asuinkerrostaloihin. Lähivuosina uusia puukerrostaloja on valmistumassa varmuudella reilun 2 300 asunnon edestä.

Jos kaikki vireillä olevat hankkeet lasketaan mukaan, puukerrostaloihin olisi tulossa noin 9 000 asuntoa lisää.