Lukijalta: Jos puita halutaan käyttää hiilensidontaan, ne pitää upottaa suohon

Pauli Savolaisen mielestä suohon upotetut puut säilyvät siellä tuhansia vuosia. Kuva: Johannes Wiehn

Täysikasvuisessa metsässä puita kuolee, kaatuilee ja lahoaa sama määrä, kuin uutta kasvustoa syntyy. Tämän voi mitata vertaamalla 100 vuoden ikäisen metsän hiilisisältöä 1 000 vuoden ikäiseen metsään. Vain kasvavat nuoret metsät sitovat hiiltä.

Puun käyttö rakentamiseen ei myöskään sido hiiltä. Puutalot puretaan ja poltetaan enimmäkseen alle sadan vuoden ikäisenä. Ilmastomuutoksessa se on lyhyt aika.

Jos puita halutaan käyttää hiilen sidontaan, puut pitäisi upottaa suohon. Siellä ne säilyvät tuhansia vuosia. Suot sitovat muutoinkin oikeasti hiiltä. Suolla turvetta kasvaa muutaman millimetrin vuodessa ja turpeessa hiili pysyy vuosituhansia, mutta suot kuplivat metaania, joka kuumottaa pahemmin kuin hiilidioksidi.

Ainoa tapa hiilidioksidin vähentämiseen ilmakehästä on lopettaa öljyn, bensiinin, maakaasun ja kivihiilen käyttö. Nämä kaikki tuottavat ilmakehään ylimääräistä luonnon kiertoon kuulumatonta hiilidioksidia.

Hiilipolitiikassa on kummallinen piirre. Hiilidioksidin päästöoikeuksia myydään ja ostetaan ympäri Eurooppaa. Maksaja on se, joka päästää hiilidioksidia ilmakehään. Hiiltä sitovien metsien kohdalla maksaja on se, joka sitoo hiiltä. Siis jos sitominen ei ole riittävän tehokasta.

Ymmärrettävää kaupankäyntiä olisi, että samalla tiskillä olisivat sekä päästöoikeusmaksut että hiilensidonnan korvaukset. Silloin puiden hautaaminen suohon olisi metsänomistajalle hyvinkin järkevää toimintaa.

Pauli Savolainen

Vantaa