Siemenpula estää kylvöjä

Lapissa kerätään männynkäpyjä tänä syksynä pelkästään Tervolan siemenviljelykseltä. Kerääjän päiväsaalis on 50–100 litraa. Kuvassa käpyjä keräävät Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat Tuija Hautanen (vas.), Päivi Ylitalo, Jere Jääskeläinen ja Aki Ranta. Kari Lindholm Kuva: Viestilehtien arkisto

Rovaniemi

Vuodesta toiseen jatkuva pula pohjoisten alueiden männynsiemenistä on nakertanut loven Rovaniemellä sijaitsevaan siementen valtakunnalliseen varmuusvarastoon.

"Lapissa ja Kainuussa joillekin alueille siemenistä on jopa ylitarjontaa, mutta toisille alueille siemeniä ei riitä", Siemen Forelia Oy:n Rovaniemen siemenkeskuksen johtaja Tuula Kenttälä kertoo.

Siemenpulan takia Metsähallitus joutuu turvautumaan konekylvön sijasta entistä enemmän luontaiseen uudistamiseen eli siemenpuu- ja väljennyshakkuisiin, jotka ovat epävarmoja ja hitaita uudistusmenetelmiä konekylvöön verrattuna.

"Laadullisesti ja määrällisesti hyviä käpysatoja esiintyy äärevissä oloissa keskimäärin 15 vuoden välein. Silloinkaan käpyjä ei saada kerättyä riittävästi, sillä keruualueet ovat kaukana ja kerääjistä on pulaa", Metsähallituksen Itä-Lapin metsätiimin esimies Jari Kantia Savukoskelta sanoo.

Huonoin käpy- ja siementilanne koskee Inaria ja Enontekiötä sekä Muonion, Kittilän, Sodankylän ja Savukosken kuntien pohjoisosia. Lapissa mäntyä kylvetään vuosittain yhteensä noin 4 500 hehtaarille.

"Lapin valtionmailla konekylvölle on 2 000 hehtaarin vuotuinen tarve, mutta siemenpulan takia tavoitteesta jäädään 500 hehtaaria", Metsähallituksen metsänhoitoesimies Timo Ari Rovaniemeltä kertoo.

Mänty tarvitsee kolme suotuisaa kesää siementen kehittymiseen. Viimeksi hyvät käpysadot saatiin Lapissa vuosina 2002–2004 ja 2011. Seuraavaa kunnollista satoa ennustettiin viime kesäksi, mutta toisin kävi.

Kylmä ja märkä kasvukausi ei suosinut männynsiementen kehittymistä, vaikka käpyjä esiintyykin runsaasti. Metsikkösiementen itävyydet ovat olleet heikoimmillaan 0–20 prosenttia, ja parhaimmillaankin vain 40 prosenttia.

Käpyjen yleiskeruuseen ei tänä vuonna ryhdytä siementen huonon laadun takia. Keruuta tehdään lähinnä siemenviljelyksiltä, joilta saadut siemenet käytetään taimitarhoilla.

Konekylvössä siemeniä kylvetään kymmeniätuhansia kappaleita hehtaarille, joten menetelmä on tuhlaavainen männyntaimien istuttamiseen verrattuna.

Taimitarhalla männyntaimi tuotetaan yhdellä tai kahdella siemenellä. Yhdestä siemenkilosta tuotetaan reilu 100 000 männyntainta.

"Olemme istuttaneet selkeitä kylvökohteita jo pitkään. Tämä tulee kalliiksi", Kantia toteaa.

Rovaniemen varmuusvarastossa on vanhoja siemeneriä, mutta niiden itävyys voi olla heikko pitkän varastoinnin takia.

"Tänä syksynä jouduimme käyttämään Savukoskella vuoden 1972 siementä, jota tarvittiin noin 800 grammaa hehtaarille tavanomaisen 250 gramman sijasta", Ari kertoo.

Fyysiseen työhön tottuneiden kävynkerääjien ikääntyminen on siementen varmuusvarastoa ylläpitävän Metsähallituksen kasvava huolenaihe Lapissa. Nuorisoa on entistä vaikeampi houkutella männynkäpyjen yleiskeräykseen marras–joulukuussa.

"Jatkossa joudumme ehkä tekemään diilin kävynkeruusta ulkomaisten marjanpoimijoiden kanssa. Jostakin kerääjät on saatava", Ari sanoo.

Viime vuonna kävynkerääjille maksettiin yhden euron verovapaa korvaus käpylitralta. Matkakustannukset keruutyömaalle jäävät kerääjän kontolle, mikä on huono asia pitkien välimatkojen Lapissa.

Odotettavissa on, että kävynkeruun kokonaiskustannukset kasvavat tulevaisuudessa yli kolmeen euroon litralta. Valtion budjetissa ei ole ollut rahaa käpyjen varmuusvarastoon keräämiseen.

Suomessa käytetään vuosittain noin 8 500 kiloa männynsiemeniä, josta 8 000 kiloa käytetään kylvöihin ja 500 kiloa taimitarhoilla.

Kiloon puhdistettuja siemeniä tarvitaan noin 150 litraa männynkäpyjä.

"Hyvälaatuisen männyn metsikkösiementen kilohinta on noin 530 euroa, siemenviljelyssiementen 670 euroa. Hintoihin lisätään 24 prosentin arvonlisävero", Tuula Kenttälä kertoo.

Kari Lindholm

Avaa artikkelin PDF