Metsistä tehtiin ennätysmäärä vapaaehtoisia suojelusopimuksia – yli 5 000 hehtaaria metsää kymmeneksi vuodeksi suojeluun

Energiapuun kysyntä lisäsi kemera-tuen käyttöä. Metsänomistajat käyttivät kemera-tukea eniten nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen viime vuonna. Kuva: Kai Tirkkonen

Metsänomistajat käyttivät metsätalouden kemera-tukia viime vuonna enemmän kuin edellisvuonna. Tukea käytettiin nuorten metsien ja suometsien hoitoon, metsäteihin ja terveyslannoituksiin noin 42 miljoonaa euroa.

Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan tukien käyttö kasvoi 14 prosenttia edellisvuodesta.

Ympäristötukea ja luonnonhoidon tukea käytettiin yhteensä noin 14 miljoonaa euroa viime vuonna. Vapaaehtoinen suojelu kiinnosti metsänomistajia ja ympäristötuen käyttö kasvoi 56 prosenttia.

Viime vuosi oli kemera-tukijärjestelmän viimeinen vuosi ja tänä vuonna metsätalouden tuet muuttuvat. Uusien metka-tukien haku avautuu maaliskuussa.

Metsänomistajat käyttivät kemera-tukea eniten nuoren metsän hoitoon ja pienpuun keruuseen viime vuonna. Tähän metsänhoitotyöhön tukea käytettiin yhteensä 17,7 miljoonaa euroa, mikä oli 27 prosenttia edellisvuotta enemmän. Varttuneiden taimikoiden hoitoon käytettiin tukea yksitoista miljoonaa euroa ja taimikoiden varhaishoitoon kuusi miljoonaa euroa.

”Markkinavoimat mitä ilmeisimmin siivittivät pienpuun keruuta viime vuonna, arvioi hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen metsäkeskuksen tiedotteessa.

Suometsien hoitoon käytettiin tukea neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 2,3 miljoonaa euroa ja metsäteiden perusparannustöihin 3,5 miljoonaa euroa, mikä oli 16 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Maakunnista eniten kemera-tukea käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla, noin seitsemän miljoonaa euroa. Lapissa tukea käytettiin runsaat viisi miljoonaa ja Pohjois-Savossa neljä miljoonaa euroa viime vuonna. Vähiten tukea käytettiin Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan ja Kymenlaakson maakunnissa, kussakin vajaa miljoona euroa.

Metsänomistajille maksettiin viime vuonna 12,7 miljoonaa euroa ympäristötukea korvauksena metsien määräaikaisesta suojelusta. Luonnonhoitotöihin valtion kemera-tukea käytettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ympäristötuen käyttö kasvoi 56 prosenttia ja luonnonhoitovarojen 40 prosenttia edellisvuodesta.

Metsänomistajat solmivat viime vuonna 1 560 ympäristötukisopimusta, joilla suojeltiin yhteensä noin 5 100 hehtaaria metsää kymmenen vuoden määräajaksi. Solmittujen sopimusten kokonaispinta-ala oli yhtä korkealla tasolla viimeksi vuonna 2011, jolloin merkittävä määrä sopimusalueiden pinta-alasta oli vähäpuustoisia soita.

Vuonna 2023 rahoitetut kohteet painottuivat puustoisiin ja reheviin elinympäristöihin. Yleisimpiä suojelukohteita olivat metsälain ja Metso-ohjelman mukaiset korvet, lehdot, pienveden ympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät. Näitä elinympäristöjä oli 86 prosenttia ympäristötukikohteiden kokonaispinta-alasta.

Maakunnista ympäristötukisopimuksia solmittiin eniten Lapin (1 422 ha), Keski-Suomen (516 ha), Pohjois-Pohjanmaan (493 ha), Päijät-Hämeen (333 ha) ja Pirkanmaan (294 ha) alueilla.